Metsästys tuo miljoonia euroja Pohjois-Suomeen

Pohjoissuomalaiset hyötyvät metsästyksestä valtion mailla myös taloudellisesti, selviää tänään keskiviikkona julkaistusta laajasta tutkimuksesta. Metsähallitus tilasi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilta tutkimuksen selvittääkseen, millaisia malleja ja järjestelyjä metsästyksen ympärille on muodostunut valtion maille. ”Ohjaava lainsäädäntö on tulkinnanvarainen”, toteaa ylitarkastaja Jukka Bisi Metsähallitukselta.

Koko tutkimus Ruralia-instituutin internet-sivuilta: http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/uusimmat.htm Aiheesta on julkaistu samanaikaisesti samalla jakelulla myös Ruralia-instituutin tiedote. - - - Lapissa ja useissa Oulun läänin kunnissa paikallisilla on ns. vapaa metsästysoikeus. Paikalliset ovatkin etusijalla, kun Metsähallituksen suunnittelee metsästystä. Lupia myydään muille vain sen verran, mitä riistakannat kestävät paikallisten metsästyksen lisäksi. Metsästyksen kestävyyttä kontrolloidaan tarkasti. ”Tämän sovittelun oheistuotteena paikallinen aluetalous näyttää hyötyvän metsästyksestä huomattavasti”, Metsähallituksen ylitarkastaja Jukka Bisi totesi keskiviikkona Rovaniemellä pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Paikalliset hyötyvät sekä hirvijahdista että pienriistan metsästyksestä Metsähallituksen alueilla. Pelkästään Itä-Lappiin, jota tutkimus analysoi tarkasti, virtasi viime vuonna 2,4 miljoonaa euroa pienriistanmetsästäjien mukana. Koko Pohjois-Suomen vapaan metsästysoikeuden alueella tämä merkitsee 17 miljoonaa euron taloudellista vaikutusta. Keskimäärin lupametsästäjä viettää alueella runsas 4 vuorokautta ja käyttää tällöin paikallisia palveluja. Vapaan metsästysoikeuden alue tarkoittaa Lapin läänin kuntia ja osaa Oulun läänin kunnista. Valtion maille on syntynyt myös kaupallista hirvijahtia. Tutkimuksen mukaan hirvijahtia myy pohjoisessa 30–50 metsästysseuraa. Metsästystä markkinoivia yrityksiä on 120. Osa seuroista myy hirvenmetsästystä matkailijoille suoraan itse, osa yhdessä matkailuyritysten kanssa. Myös yritys voi myydä hirvenmetsästysmatkoja sovittuaan siitä seuran kanssa. Tutkijat arvioivat, että 300 hirvenmetsästäjää ostaa vuosittain hirvijahdin metsästysseuroilta tai yrityksiltä. Metsähallituksen mielestä metsästyksen järjestelyihin liittyvän lainsäädännön ohjaus on puutteellista ja myös tulkinnanvaraista. Tästä johtuen Metsähallituksen päätehtävä on ristiriitaisten tavoitteiden hallinta. Metsähallitukselta lupia ostavista metsästäjistä suurin osa (55 %) vastustaa ns. yrittäjälupia. Tutkimus arvioi myös metsästäjien määrän muutosta Pohjois-Suomessa. Tällä hetkellä vapaan metsästysoikeuden alueella on 50 000 metsästäjää, mutta vuonna 2040 enää 42 500 metsästäjää. Poismuuton lisäksi metsästäjäkunta vanhenee pohjoisessa, mikä vähentää paikallista metsästyspainetta. Lisäksi ihmiset muuttavat Pohjois-Suomessakin edelleen kaupunkiseuduille: Oulun, Tornion ja Rovaniemen seudut ovat kasvualueita. Kun metsästäjä muuttaa kaupunkiin muualta pohjoisesta, hänestä tulee lupametsästäjä, jos hän haluaa entiselle kotiseudulleen jahtiin. Monet lupametsästäjät ovatkin pohjoisen kasvatteja. Valtion maat palvelevat nykyisellään noin 100 000 metsästäjää. Tutkimukseen haastateltiin 41 asiantuntijaa, joiden joukossa oli riistanhoitopiirien, -yhdistysten ja metsästysseurojen edustajia. Lisäksi tutkijat haastattelivat 364 metsästäjää ja 35 metsästysyrittäjää. Lisätietoja ylitarkastaja Jukka Bisi, Metsähallitus 0205 64 6611 Susanna Keskinarkaus, Helsingin yliopisto 050-415 1153

Yrityksestä

Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle kansalaisista suuryrityksiin. Toimintamme perustuu valtion maa- ja vesialueiden asiantuntevaan ja yhteistyöhakuiseen käyttöön.

Tilaa