Sipoonkorpi merkittävä luontokohde pääkaupunkiseudun retkeilijöille - kävijätutkimus julkaistu
Sipoonkorven tyypillisin retkeilijä on Vantaalta, Helsingistä, Sipoosta tai Keravalta, tulee alueelle perheen tai ystävien kanssa sekä haluaa rentoutua luonnon rauhassa ja päästä pois melusta ja saasteista. Kävijämääriltään Sipoonkorpi asettuu kansallispuistojen suosituimpaan kolmannekseen. Tiedot ovat peräisin tänään torstaina 28.1. julkistetusta kävijätutkimuksesta, jonka Metsähallituksen luontopalvelut toteutti yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kaupunkien, Sipoon kunnan ja Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen kanssa.
Itä-Uudellamalla sijaitseva Sipoonkorpi on lähiseudun asukkaille tärkeä virkistyskohde, ja moni käy alueella säännöllisesti. Sipoonkorvessa retkeilee vuosittain noin 35 000 henkilöä, joka on Suomen kansallispuistoihin verrattuna 11. suurin kävijämäärä. Sipoonkorven virkistyskäyttö on luonteeltaan päiväkäyttöä ja käyntikerta kestää keskimäärin hieman alle kolme tuntia. Loppukesän ja alkusyksyn viikonloput olivat vilkkainta sesonkia alueella. Sipoonkorven suosituimmat toiminnat olivat sienestys, marjastus, kävely, koiran kanssa ulkoilu ja eväsretkeily. Vastaajien odotukset käynnistä Sipoonkorvessa olivat täyttyneet melko hyvin. Parhaiten odotukset täyttyivät luonnonympäristön ja harrastusmahdollisuuksien suhteen. Sipoonkorven palvelurakenteet ovat toistaiseksi melko vaatimattomia, mikä näkyi tuloksissa: polkujen ja muiden reittien määrään oltiin melko tyytyväisiä, mutta suurin osa kaipasi lisää merkittyjä reittejä, opasteita ja viitoituksia, käymälöitä ja nuotiopaikkoja. Tutkimuksesta selvisi myös, että joukkoliikennettä pitää kehittää, jotta se palvelisi paremmin ulkoilijoita ja lisäisi Sipoonkorven saavutettavuutta. Nyt valtaosa kävijöistä saapuu Sipoonkorpeen omalla autolla. Palvelutarjonnan vähäisyyden vuoksi Sipoonkorvella ei ole paikallistaloudellista vaikutusta: kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus vuonna 2009 oli vain 37 000 euroa, ja työllisyysvaikutuksia ei syntynyt. ”Kansallispuistoihin verrattuna luvut ovat hyvin pieniä. Esimerkiksi Nuuksion kansallispuiston kokonaistulovaikutus alueen yrityselämään oli 1,6 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus 13 henkilötyövuotta. Suuri kävijämäärä luo kuitenkin hyvät edellytykset siihen, että palveluihin tehdyt investoinnit maksavat itsensä takaisin”, toteaa puistonjohtaja Tiina Niikkonen Metsähallituksen luontopalveluista. Kävijät toivovat Sipoonkorvesta kansallispuistoa Kävijät kannattavat Sipoonkorven kansallispuiston perustamista valtion maille. Vastaajista 73 % oli ehdotuksen kannalla ja vain 6 % kansallispuistoa vastaan. Kansallispuiston katsottiin suojelevan aluetta rakentamispaineilta, turvaavan yhtenäisen metsämantereen ja sen arvokkaan luonnon säilymisen sekä nostavan alueen arvostusta. Moni toivoi Nuuksion rinnalle toista kansallispuistoa pääkaupunkiseudulle. Metsähallitus julkistaa selvityksensä Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksistä 18.2., jolloin selvitys luovutetaan ympäristöministeriölle. Kävijät liikkuivat eniten Sipoonkorven länsiosassa Bisajärven ympäristössä ja Kalkkiruukin luontopolulla sen lähimaastossa. Toiseksi suosituin alue oli pohjoinen Hindsbyn metsä. Sipoonkorven kävijätutkimus toteutettiin huhti-lokakuussa 2009 ja vastauksia saatiin yhteensä 267 kappaletta. Kävijätutkimus löytyy verkosta osoitteesta: www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Eraasiatjaretkeily/Asiakastieto/Suojelujaretkeilyalueidenkavijatutkimukset Tietolaatikko: Sipoonkorpi (7 200 ha) sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Itä-Uudellamaalla, Vantaan ja Helsingin kaupunkien ja Sipoon kunnan mailla ja on osa pääkaupunkiseutua ympäröivää viherkehää. Kävijätutkimusalue käsitti yhtenäisen, teiden rajaaman metsä- ja viljelysmaiden muodostaman luonnonsuojelullisesti arvokkaan kokonaisuuden, johon kuuluu valtion luonnonsuojelualueen (noin 1 800 ha) lisäksi kuntien ja yksityisten omistamia alueita. Lisätietoja: Aino von Boehm: Sipoonkorven kävijätutkimus 2009. Verkossa osoitteessa: www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Eraasiatjaretkeily/Asiakastieto/Suojelujaretkeilyalueidenkavijatutkimukset www.luontoon.fi/sipoonkorpi Tiina Niikkonen, Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut, puh. 040 821 2365, sähköposti: tiina.niikkonen@metsa.fi Liitteenä 3 kuvaa Sipoonkorvesta. Kuvat: Antti Below/Metsähallitus. Vapaasti julkaistavissa tämän uutisen yhteydessä. Korkeamman resoluution kuvia voi tilata sähköpostitse osoitteesta: outi.ala-harkonen@metsa.fi
