Vehoniemenharjun näkötorni 80 vuotta

Lehdistötiedote 04.09.2007

Kangasalla sijaitsevan Vehoniemenharjun näkötornin rakentamisesta tulee kuluneeksi 80 vuotta 4.9.2007. Vuosien saatossa lukemattomat silmäparit ovat ihailleet tornista aukeavia Roineen ja Längelmäveden maisemia. Torni on saamassa lähiaikoina peruskorjauksen, ja harjukannaksen maisemakuvaakin ollaan jälleen parantamassa.

Vehoniemenharjun ensimmäisen näkötornin rakennutti kanslianeuvos Liljestrand vuonna 1892. Se korvattiin nykyisellä kunnan rakentamalla tornilla vuonna 1927. Samoihin aikoihin harjun laelle tehtiin hotelli- ja ravintolarakennukset. 1930-luku oli Vehoniemen matkailun kulta-aikaa. Nykyinen tie harjun laelle valmistui vuonna 1937. Autoistumisen myötä kasvaneet matkailijavirrat alkoivat hiipua 1960-luvulla uusien tiejärjestelyjen jälkeen.

Näkötornista ja sen kunnosta huolehtivat vaihtelevasti kulloinenkin kiinteistön omistaja ja ravintoloitsija. Ravintola toimi harjulla vuoteen 1980 saakka, minkä jälkeen samalle paikalle rakennettiin Olavi ja Lilja Sallisen toimesta Vehoniemen Automuseo. Museo avattiin ja näkötorni remontoitiin vuonna 1982. Torni siirtyi kaupalla vuonna 1995 valtiolle ja Metsähallituksen hallintaan. Näkötornin peruskorjauksen suunnittelu on käynnissä ja työ tullaan toteuttamaan kahden seuraavan vuoden sisällä osana Metsähallituksen ja Etelä-Suomen aluevankilan yhteistyöohjelmaa.

Kangasalan harjujen halkomat järvimaisemat nousivat esiin kansallisromantiikan aikakaudella 1800-luvun lopulla, jolloin monet taiteilijat kuvasivat niitä tauluissaan, runoissaan ja matkakuvauksissaan. Tunnetuin niistä lienee Zacharias Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittama runo ”Kesäpäivä Kangasalla”, mikä tunnetaan nykyisin myös Pirkanmaan maakuntalauluna. Tornin 80-vuotista taivalta juhlistetaankin laulaen automuseon järjestämässä tilaisuudessa näkötornin juurella sunnuntaina 9.9. klo 13, 14 ja 15.

Harjun maisemanhoitotyöt jatkuvat

Vehoniemenharjun luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1983 ylläpitämään ja parantamaan harjukannaksen maisemakuvaa ja luonnonsuojelullista tilaa. 1990-luvun lopulla alueen tiheitä mäntymetsiä harvennettiin ja vielä melko runsaina esiintyville visakoivuille tehtiin kasvutilaa. Maisemanhoitoa tullaan jatkamaan etenkin Roineen puoleisten paisterinteiden männiköissä. Uusi hoitosuunnitelma on tekeillä, ja työt käynnistyvät ensi vuoden aikana.

Lisätietoja:
Aluepäällikkö Raimo Itkonen, Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut,
puh. 040 583 5802
Museoemäntä Leila Suutarinen, Vehoniemen automuseo, puh. 050 365 7023

Yrityksestä

Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle kansalaisista suuryrityksiin. Toimintamme perustuu valtion maa- ja vesialueiden asiantuntevaan ja yhteistyöhakuiseen käyttöön.

Tilaa