Metsäliitto-konsernin osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2011

Metsäliitto-konsernin osavuosikatsaus 1–3/2011, pörssitiedote 4.5.2011 klo 12


Metsäliitto-konsernin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 130 miljoonaa euroa


Tulos vuoden 2011 ensimmäiseltä neljännekseltä

• Liikevaihto oli 1 403 miljoonaa euroa (1–3/2010: 1 224 milj. euroa).
• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 130 miljoonaa euroa (96). Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 133 miljoonaa euroa (105).
• Tulos ennen veroja ja ilman kertaluonteisia eriä oli 86 miljoonaa euroa (55). Sisältäen kertaerät, tulos ennen veroja oli 89 miljoonaa euroa (64).

 Tapahtumat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

• Metsä-Botnia päätti helmikuussa rakentaa Joutsenon sellutehtaalle kuoren kaasutuslaitoksen, jonka valmistuttua tehdas ei normaaliajossa käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita. Investoinnin kokonaisarvo on noin 20 miljoonaa euroa.
• M-real ilmoitti helmikuussa suunnittelevansa noin 30 miljoonan euron investointia Äänekosken ja Kyröskosken tehtaiden vuotuisen taivekartonkikapasiteetin kasvattamiseen yhteensä noin 70 000 tonnilla.
• Metsäliitto päätti osallistua 46 prosentin omistusosuudella hankkeeseen, jossa perustettava yhtiö Lohjan Biolämpö Oy rakentaa biolämpölaitoksen Metsäliiton Puutuoteteollisuuden Lohjan tehtaalle. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 17 miljoonaa euroa.
• M-realin tehdasalueelle Hämeenkyrössä päätettiin maaliskuussa rakentaa biovoimalaitos, joka tuottaa sähköä ja prosessilämpöä paperi- ja kartonkitehtaalle sekä sähköä ja kaukolämpöä Leppäkosken Sähkölle. Hankkeen toteuttaa Hämeenkyrön Voima Oy ja sen kustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa.
• M-real ilmoitti tammikuussa käynnistävänsä uuden tulosparannusohjelman, joka keskittyy parantamaan paperiliiketoimintojen kannattavuutta sekä pienentämään muuttuvia kustannuksia. Toimenpiteiden arvioidaan parantavan M-realin vuosittaista liiketulosta 70 miljoonalla eurolla.

 
”Tuloksentekomme vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä jatkui vahvana. Suunnitelmamme kannattavan kasvun aikaansaamiseksi kartongeissa ja puutuotteissa sekä investointimme uusiutuvan energian tuotantoon edistyivät odotetusti. Panostamme nyt erityisesti kustannuskehityksen negatiivisten vaikutusten minimointiin.”

Pääjohtaja Kari Jordan, Metsäliitto-konserni

Metsäliitto-konserni

Metsäliitto-konserni

Liiketoiminta-alueet

Tilinpäätöstiedote on tilintarkastamaton

METSÄLIITTO-KONSERNI

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.–31.3.2011                  

 
Liikevaihto ja tulos
Metsäliitto-konsernin liikevaihto oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1 403 miljoonaa euroa (1–3/2010: 1 224 milj. euroa) ja liiketulos 133 miljoonaa euroa (105). Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 130 miljoonaa euroa (96). Ainoa kertaluonteinen erä, noin 3 miljoonaa euroa, liittyi Jyväskylässä sijaitsevan maa-alueen myyntiin. Vertailujakson kertaerät olivat noin 9 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa euroa liittyi IT-kuluvarauksen purkuun, 1 miljoonaa euroa Romaniassa sijaitsevan rimalevytehtaan myyntiin ja -2 miljoonaa euroa Kyröskoskella olevan sahan sulkemiseen.

Rahoitustuotot olivat 2 miljoonaa euroa (2), osuudet osakkuusyritysten tuloksista 0 miljoonaa euroa (-6) ja rahoituskulut 45 miljoonaa euroa (36). Rahoituskuluihin on muun muassa kirjattu Metsä-Botnian lunastusvelvollisuuden alaisille osakkeille maksettuja osinkoja noin 9 miljoonaa euroa. Rahoituksen kurssierot olivat -1 miljoonaa euroa (-2).

Kauden tulos ennen veroja oli 89 miljoonaa euroa (64) ja verot, sisältäen laskennallisen verovelan muutoksen, 26 miljoonaa euroa (24). Katsauskauden tulos oli 63 miljoonaa euroa (40).

Konsernin sijoitetun pääoman tuotto jatkuvista liiketoiminnoista oli 13,2 prosenttia
(10,0) ja oman pääoman tuotto 14,7 prosenttia (11,0). Ilman kertaluonteisia eriä sijoitetun pääoman tuotto oli 12,8 prosenttia (9,1) ja oman pääoman tuotto 13,9 prosenttia (8,6).

Tase ja rahoitus
Metsäliitto-konsernin kokonaislikviditeetti maaliskuun lopussa oli 961 miljoonaa euroa (31.12.2010: 1 054). Tästä 447 miljoonaa euroa (440) oli likvideinä varoina ja sijoituksina ja 514 miljoonaa euroa (614) taseen ulkopuolisina sitovina luottolupauksina. Konsernilla oli lisäksi lyhytaikaisia rahoitustarpeita varten käytössään ei-sitovia koti- ja ulkomaisia yritystodistusohjelmia ja luottolimiittejä noin 0,5 miljardin euron arvosta.

Konsernin omavaraisuusaste oli maaliskuun lopussa 30,4 prosenttia ja nettovelkaantumisaste 112 prosenttia (31.12.2010: 29,7 % ja 116 %). Korolliset nettovelat olivat 1 933 miljoonaa euroa (31.12.2010: 1 939).

M-realin yhtiökokous päätti alentaa emoyhtiön taseen 31.12.2010 mukaista sidottuun pääomaan kuuluvaa ylikurssirahastoa siirtämällä kaikki siellä olevat varat, noin 664 miljoonaa euroa, yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Ylikurssirahaston alentaminen tapahtuu vastikkeetta, eikä se vaikuta yhtiön osakkeiden lukumäärään, osakkeiden tuottamiin oikeuksiin eikä osakkeenomistajien suhteelliseen omistukseen. Alentaminen tulee voimaan osakeyhtiölain mukaisen velkojainsuojamenettelyn toteutumisen jälkeen. Alentamisella parannetaan yhtiön edellytyksiä voitonjakoon tulevaisuudessa.

Standard & Poors korotti maaliskuussa M-realin B-luottoluokituksen näkymät vakaista positiivisiksi. 

Emoyritys Metsäliitto Osuuskunnan omavaraisuus oli maaliskuun lopussa 61,5 prosenttia ja nettovelkaantumisaste 38 prosenttia (31.12.2010: 58,6 % ja 45 %).

Tammi–maaliskuun aikana Metsäliiton osuuspääomat kasvoivat yhteensä 9,6 miljoonalla eurolla. Varsinainen osuuspääoma kasvoi 0,3 miljoonalla eurolla, A-lisäosuuspääoma 5,0 miljoonalla eurolla ja B-lisäosuuspääoma 4,3 miljoonalla eurolla.

Metsäliitto Osuuskunta nosti maaliskuussa yhteensä 100 miljoonan euron sijoituslainan suomalaisilta vakuutusyhtiöiltä. Lainoilla rahoitettiin maaliskuussa erääntynyt 100 miljoonan euron syndikaattilaina.

Henkilöstö
Konsernin palveluksessa oli ensimmäisen neljänneksen aikana keskimäärin 13 087 henkilöä (12 978). Maaliskuun lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 13 058 (31.12.2010: 12 820). Emoyritys Metsäliitto Osuuskunnan palveluksessa oli maaliskuun lopussa 2 786 henkilöä (31.12.2010: 2 495).

Metsäliitto Osuuskunnalla oli maaliskuussa 125 780 jäsentä (31.12.2010: 126 382).


Investoinnit
Metsäliitto-konsernin investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 35 miljoonaa euroa (15).

Metsä-Botnia päätti helmikuussa kehittää Joutsenon sellutehtaan energiantuotantoa ja rakentaa tehtaalle kuoren kaasutuslaitoksen. Investoinnin kokonaisarvo on noin 20 miljoonaa euroa. Laitos korvaa maakaasun käytön tehtaalla, ja tehtaasta tulee normaalikäynnin aikana hiilidioksidineutraali.

M-real ilmoitti helmikuussa suunnittelevansa noin 30 miljoonan euron investointia Äänekosken ja Kyröskosken tehtaiden vuotuisen taivekartonkikapasiteetin kasvattamiseen yhteensä noin 70 000 tonnilla. Suunniteltujen investointien jälkeen vuotuinen tuotantokapasiteetti nousisi Kyröskoskella 190 000 tonniin ja Äänekoskella 240 000 tonniin. Kyröskosken investointi toteutettaisiin vuoden 2011 lopulla ja Äänekosken investointi keväällä 2012.

Metsäliitto päätti osallistua 46 prosentin omistusosuudella hankkeeseen, jossa perustettava yhtiö Lohjan Biolämpö Oy rakentaa biolämpölaitoksen Lohjalle. Yhtiön muut osakkaat ovat Lohjan Energiahuolto Oy Loher (49 %) ja Ääneseudun Energia (5 %). Laitoksen polttoaineet ovat pääosin Kerto-tehtaan sivutuotteita ja sitä täydentävää metsähaketta ja muita puuperäisiä polttoaineita. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 17 miljoonaa euroa ja sen rakentaminen on tarkoitus aloittaa kesällä 2011. Uusi laitos saadaan tuotantokäyttöön loppuvuonna 2012.

Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiö Hämeenkyrön Voima Oy teki maaliskuussa lopullisen päätöksen rakentaa Hämeenkyröön M-realin tehdasalueelle biovoimalaitoksen, joka tuottaa sähköä ja prosessilämpöä M-realin paperi- ja kartonkitehtaalle sekä sähköä ja kaukolämpöä Leppäkosken Sähkö Oy:lle. Hankkeen kustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa, ja M-real osallistuu hankkeeseen noin 11 miljoonan euron sijoituksella. Voimalaitoksen tarvitsemat viranomaisluvat myönnettiin helmikuussa 2011, ja se valmistuu syksyllä 2012.


Liiketoiminta-alueet

Puunhankinta
Puunhankinnan liikevaihto oli tammi–maaliskuussa 376 miljoonaa euroa (333) ja liiketulos 8 miljoonaa euroa (7). Liiketulokseen ei sisälly kertaluonteisia eriä. Suomen Puunhankinnan osuus liikevaihdosta oli 263 miljoonaa euroa (237) ja liiketuloksesta 5 miljoonaa euroa (4).

Puukauppa käynnistyi hitaasti vuoden alussa. Metsäteollisuus osti Suomen yksityismetsistä puuta vain runsaat kolme miljoonaa kuutiometriä. Yleinen tarjonta oli alhaisella tasolla, tarjolla oli lähinnä talviharvennuksia. Myös Metsäliiton ostomäärät jäivät selvästi jälkeen tavoitteesta ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Havutukin hintataso kääntyi nousuun kauden loppupuolella, mutta kuitupuiden hintataso säilyi vakaana.

Puun korjuussa onnistuttiin suunnitelmien mukaan, mutta puun toimituksissa jäätiin hieman suunnitellusta tasosta kotimaan rautatiekuljetusten vaikeuksien ja hankalan jäätilanteen vuoksi. Puulla tuotetun sähkön tuen puuttuminen hiljensi energiapuun kysyntää. Puunhankinnan koko toimitusmäärä tuotantolaitoksille katsauskauden aikana oli 7,7 miljoonaa kuutiometriä (7,5).

Metsänhoitopalvelujen myyntiä tehostettiin ja siinä onnistuttiin erittäin hyvin. Metsäliitolle myönnettiin Suomen ensimmäinen PEFC-ryhmäsertifikaatti. Se käsittää kaikki konsernin osakkuusyhtiöiden metsät, kun aiemmin ryhmäsertifikaatit on myönnetty pienemmille maantieteellisille alueille. Metsäliiton sertifikaattiin liittymistä tarjotaan uutena palveluna metsänhoitosopimuksen tehneille jäsenille, jotka voivat ilmoittautua mukaan kevään aikana. Osuuskunnan edustajiston vaaliin liittyen piireillä järjestettiin yli sata jäsentilaisuutta.


Puutuoteteollisuus
Metsäliiton Puutuoteteollisuuden liikevaihto oli tammi–maaliskuussa 238 miljoonaa euroa (192) ja liiketulos ilman kertaeriä 5 miljoonaa euroa (0).

Puutuoteteollisuuden liiketoiminta kasvoi kaikissa asiakassegmenteissä edellisen vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Tarkan kustannusseurannan ja sitoutuneen pääoman hallinnan ansiosta liiketoiminnan kannattavuus parani.

Sahatavaran markkinatasapaino jatkui heikkona ja tulos oli epätyydyttävä.

Jatkojalosteissa kysyntä Euroopassa ja osittain Suomessa jatkui myös heikkona. Sisäiset toimenpiteet kuitenkin paransivat kannattavuutta. Insinööripuutuotteiden myynti kasvoi ja korkeampien käyntiasteiden myötä kannattavuus parani. Myös rakentamisen tuotteiden kannattavuus kohentui, vaikka myyntiä vaikeutti pitkään jatkunut talvi. Panostukset toiminnan kehittämiseen jatkuvat.

Puutuoteteollisuus toimitti Lahteen rakennettavaan Karisma-kauppakeskukseen Finnforest Kerto-Ripa -kattojärjestelmän, joka asennettiin ennätysajassa. Puutuoteteollisuuden kehitystyö sai merkittävän tunnustuksen maaliskuussa, kun Kerto-elementteihin perustuva maailman suurimpiin puurakennuksiin lukeutuva Metropol Parasol vihittiin käyttöön Espanjan Sevillassa. 


Sellu
Metsä-Botnian liikevaihto oli 340 miljoonaa euroa (288) ja liiketulos 96 miljoonaa euroa (57). Liiketulokseen ei sisälly kertaluonteisia eriä. Liikevaihdon ja liiketuloksen huomattava paraneminen oli pääasiassa seurausta sellun hintojen positiivisesta kehityksestä. Sellun myyntimäärä oli viimevuotisella tasolla, 528 952 tonnia (531 300).

Sellun valuuttamääräiset markkinahinnat olivat sekä havu- että lehtisellulla keskimäärin 12 prosenttia korkeammat edellisen vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Havusellun hinta Euroopassa oli katsauskauden alussa 950 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja lopussa 980 dollaria. Lehtisellun vastaavat hinnat olivat 850 ja 850 dollaria. Sekä asiakkaiden että tuottajien varastotasot ovat normaalit tai alhaiset, ja sellun kysyntä on pysynyt hyvänä.

Suunnittelemattomat seisokit laskivat Metsä-Botnian tehtaiden käyntiastetta hieman tammi–helmikuussa. Lisäksi Pohjanlahden satamien liikenne oli helmikuussa kokonaan pysähdyksissä vaikean jäätilanteen takia. Katsauskauden loppupuoliskolla tehtaiden käyntiaste oli hyvä, ja Äänekoskella tehtiin uusi kuukausituotantoennätys, 47 160 tonnia.

Metsä-Botnian hallitus päätti helmikuun alussa uusiutuvan energian käyttöä tehostavasta kaasutuslaitosinvestoinnista Joutsenon tehtaalle. Investoinnilla korvataan meesauunilla käytettävä fossiilinen polttoaine puun kuoresta valmistettavalla biopolttoaineella. Investoinnin ansiosta tehtaasta tulee normaalikäynnin aikana hiilidioksidineutraali laitos. Rakennustyöt aloitetaan kesäkuussa 2011 ja uusi laitos otetaan käyttöön vuoden 2012 lopulla. Rakennusvaiheessa investoinnin työllistävä vaikutus on noin 120 henkilötyövuotta. Investoinnin kokonaisarvo on noin 20 miljoonaa euroa.


Kartonki ja paperit
Kartonki- ja paperiteollisuuden liikevaihto oli 685 miljoonaa euroa (602) ja liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 43 miljoonaa euroa (39). Liiketulokseen on kertaluonteisena eränä kirjattu Jyväskylässä sijaitsevan tontin myyntiin liittyen 3 miljoonan euron tuotto. Vertailukauden kertaerä, 10 miljoonaa euroa, on peräisin puretuista IT-kuluvarauksista.

Liiketulosta ilman kertaluonteisia eriä viime vuoden vastaavaan kauteen verrattuna paransivat korkeammat kartongin ja paperien keskimääräiset myyntihinnat. Tulosta heikensi raaka-aineiden hintojen nousu. Erityisesti puu-, kemikaali- ja energiakustannukset olivat korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Lisäksi Ruotsin kruunun selvä vahvistuminen heikensi tulosta.

Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 46 miljoonaa euroa (49). Nettokorot ja muut rahoituskulut olivat 17 miljoonaa euroa (16), osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksista 0 miljoonaa euroa (-2) ja rahoituseriin kirjatut kurssierot 2 miljoonaa euroa (-6).

Katsauskauden tulos ennen veroja oli 31 miljoonaa euroa (25), osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista 0,08 euroa (0,06) ja sijoitetun pääoman tuotto 8,4 prosenttia (9,1). Ilman kertaluonteisia eriä tulos ennen veroja oli 28 miljoonaa euroa (15), osakekohtainen tulos 0,07 euroa (0,03) ja sijoitetun pääoman tuotto 7,8 prosenttia
(7,3).

M-realin omavaraisuusaste maaliskuun lopussa oli 33,6 prosenttia ja nettovelkaantumisaste 78 prosenttia (31.12.2010: 32,1 % ja 83 %). M-realin tietyissä lainasopimuksissa on asetettu 120 prosentin raja yhtiön nettovelkaantumisasteelle
ja 30 prosentin raja omavaraisuusasteelle. Lainasopimuksissa määritellyllä tavalla laskettu nettovelkaantumisaste maaliskuun lopussa oli noin 60 prosenttia ja omavaraisuusaste noin 39 prosenttia.


Pehmo- ja ruoanlaittopaperit
Pehmo- ja ruoanlaittopapereita valmistavan Metsä Tissuen liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 241 miljoonaa euroa (225). Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat lähinnä myyntihinnat ja myynnin rakenne sekä suotuisat valuuttakurssimuutokset. Omien tuotemerkkien myynti kasvoi 13 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Liiketulos oli 7 miljoonaa euroa (19). Tulos jäi alhaiseksi edelleen nousseiden sellun, kiertokuidun, muiden raaka-aineiden ja energian hintojen takia. Viime vuoden ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna sellun keskihinta oli 15 prosenttia ja kiertokuidun hinta 30 prosenttia korkeammalla tasolla. Myös kuljetuskustannusten nousu heikensi tulosta. Poikkeuksellisen ankara talvi ja sen seurauksena Saksan tulvat aiheuttivat haasteita tuotteiden toimituksiin ja toivat yhtiölle ylimääräisiä kustannuksia.

Saksan Dürenin tehtaan uusittu paperikone 5 käynnistettiin maaliskuun lopussa. Myös jalostuslinjojen asennus aloitettiin ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Tavoitteena on ottaa käyttöön Dürenin yksikön jalostuskapasiteetti kokonaisuudessaan kesäkuun loppuun mennessä.

Slovakiassa yhtiö siirtyi käyttämään vesivoimalla tuotettua sähköä. Jatkossa noin 70 prosenttia tehtaan sähköstä tuotetaan vesivoimalla, mikä tukee yhtiön kestävän kehityksen mukaisia tavoitteita. Vesivoimaprojekti on yksi Tissue 20 -hankkeen alla toteutettavista projekteista, joiden tavoitteena on saavuttaa energiatehokkuuden parantaminen vastaamaan 20 prosenttia yhtiön nykyisestä energiankulutuksesta vuoteen 2012 mennessä.

Yhtiön Serla-brändi täytti 50 vuotta. Juhlavuosi käynnistettiin myynnin, markkinoinnin ja viestinnän toimenpitein. Osoituksena Serlan vahvasta asemasta vastuullisena brändinä suomalaiset kuluttajat listasivat Serlan toiseksi suosituimmaksi joutsenmerkityksi tuotteeksi. Ruotsalaisessa kuluttajatutkimuksessa selvitettiin Ruotsin rakastetuimpien brändien asemaa ja Lambi sijoittui 15. sijalle lähes tuhannen brändin joukosta. Tanskassa kuluttajapaneeli valitsi Lambin suosikkituotteekseen sen tuoteominaisuuksien perusteella.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Huhtikuun alussa M-real allekirjoitti aiesopimuksen Reflexin tehtaan Premium Paper
-liiketoiminnan myynnistä saksalaisen Papierwerke Lenk AG:n sisaryhtiölle. Sopimukseen kuuluisivat koko Premium Paper -liiketoiminta ja siihen liittyvät kiinteistöt sekä noin 100 M-realin työntekijää.

Jos järjestely toteutuu suunnitellusti, kirjaa M-real 12 miljoonan euron negatiivisen kertaerän. Kassavaikutus olisi noin 1 miljoonaa euroa negatiivinen. Myynnillä ei ole merkittävää vaikutusta M-realin liiketulokseen ilman kertaluonteisia eriä. Järjestelyn arvioidaan toteutuvan vuoden 2011 toisen neljänneksen aikana.

Huhtikuussa Metsä Tissue ilmoitti laajasta investointiohjelmasta Puolassa. Kolmen vuoden ohjelma sisältää muun muassa kahden uuden paperikoneen sekä jalostuslinjan rakentamisen Metsä Tissuen Krapkowicen tehtaalle, yhden paperikoneen uusimisen sekä infrastruktuurin kehittämistä. Investointiohjelman yhteisarvo on noin 55 miljoonaa euroa, ja se mahdollistaa Metsä Tissuen pehmopaperin vuotuisen tuotantokapasiteetin kasvattamisen Puolassa 35 000 tonnilla.

M-real ilmoitti tänään suunnitelmastaan myydä Saksassa sijaitsevan Gohrsmühlen tehtaan joko kokonaisuudessaan tai osissa Paper Park -konseptin mukaisesti. Samanaikaisesti M-real käynnistää prosessin päällystämättömän hienopaperin ja kannattamattomien erikoispapereiden tuotannon lopettamiseksi Gohrsmühlen tehtaalla siltä varalta, että myyntivaihtoehdot eivät toteudu. Jos sulkemiset toteutuvat, M-real keskittyisi Gohrsmühlen tehtaalla valupäällystettyihin etiketti- ja pakkaustuotteisiin (Chromolux). M-real suunnittelee myös Reflexin tehtaan jäljellä olevan liiketoiminnan eli itsejäljentävien papereiden jalostuksen lopettamista.

M-real on viime vuosina useaan otteeseen pyrkinyt myymään Ranskassa sijaitsevan Alizayn paperitehtaan useille eri tahoille siinä kuitenkaan onnistumatta. Myyntivaihtoehtoja etsitään edelleen. M-real aloittaa enintään syyskuun 2011 loppuun asti kestävän avoimen myyntiprosessin, jonka puitteissa pyritään löytämään uskottavia ostajaehdokkaita Alizayn paperitehtaalle. Jos M-real ei onnistu myymään Alizayn paperitehdasta asetetussa aikataulussa, tehdas suunnitellaan suljettavan.

Suunniteltujen toimenpiteiden toteutuessa Metsäliitto-konsernin vuotuisen liikevaihdon arvioidaan laskevan noin 390 miljoonalla eurolla ja liiketuloksen paranevan noin 60 miljoonalla eurolla perustuen vuoden 2010 toteutuneisiin lukuihin. Suurimman osan mahdollisesta liikevaihto- ja tulosvaikutuksesta arvioidaan toteutuvan vuonna 2012, ja täysimääräisesti vuodesta 2013 alkaen. Suunniteltujen toimien seurauksena vuotuinen paperituotantokapasiteetti vähenisi noin 500 000 tonnilla, josta noin 430 000 tonnia olisi päällystämätöntä hienopaperia ja 70 000 tonnia päällystettyjä erikoispapereita. Suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisten ehtona on paikallisten lainsäädäntöjen edellyttämien yhteistoimintamenettelyjen loppuun saattaminen. Yhteistoimintamenettelyissä selvitetään suljettavaksi suunniteltujen yksiköiden osalta myös muut tulevaisuuden vaihtoehdot. Kyseiset neuvottelut käynnistetään Gohrsmühlen ja Reflexin tehtailla mahdollisimman pian. Alizayn osalta mahdolliset sulkemiseen tähtäävät neuvottelut käynnistetään siinä tapauksessa, että tehtaan myynnissä ei onnistuta. M-real pyrkii omilla toimillaan lieventämään mahdollisten toimenpiteiden aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia henkilöstölle.

Kaiken kaikkiaan Alizayssa, Gohrsmühlessa ja Reflexissä suunniteltujen toimenpiteiden arvioidaan alustavasti aiheuttavan noin 170 miljoonan euron kertaluonteisen negatiivisen tulosvaikutuksen. Arvioidut nettokassakulut ovat 50 miljoonaa euroa. Suunniteltuihin toimenpiteisiin liittyen Kartonki- ja paperi -liiketoiminta-alueen toisen neljänneksen 2011 tuloksen arvioidaan sisältävän kertaluonteisena eränä 20 miljoonan euron arvonalentumistappion ja kuluvarauksen. Edellä esitetyt arviot kertaluonteisista taloudellisista vaikutuksista ovat alustavia ja ne täsmentyvät, kun lopulliset päätökset suunnitelluista toimenpiteistä on tehty.


Riskit ja epävarmuustekijät
Tässä osavuosikatsauksessa esitetyt tulevaisuutta koskevat arviot ja kannanotot perustuvat tämänhetkisiin suunnitelmiin ja arvioihin. Ne sisältävät riskejä ja muita epävarmuustekijöitä, jotka saattavat johtaa siihen, että tulokset poikkeavat niitä koskevista kannanotoista. Lyhyellä aikavälillä Metsäliitto-konsernin tulokseen vaikuttavat erityisesti lopputuotteiden hinta ja kysyntä, raaka-ainekustannukset, energian hinta sekä euron kurssikehitys.

Metsähallitus jätti maaliskuussa Helsingin käräjäoikeuteen vahingonkorvauskanteen, jolla se vaatii Metsäliittoa, UPM-Kymmeneä ja Stora Ensoa korvaamaan yhteisvastuullisesti enintään noin 340 miljoonaa euroa perustuen kiellettyyn hintayhteistyöhön raakapuumarkkinoilla. Kanne liittyy markkinaoikeuden 3.12.2009 tekemään päätökseen, jonka mukaan edellä mainitut yritykset olivat syyllistyneet kilpailunrajoituslain rikkomukseen. Metsäliitto katsoo vahingonkorvauskanteen olevan perusteeton, eikä ole kirjannut siihen liittyen varauksia.

Metsäliitto-konsernin vuoden 2010 vuosikertomuksessa on laajemmin selostettu yrityksen toimintaan liittyviä riskejä.


Lähiajan näkymät
Puunkäyttö konsernin tuotantolaitoksilla jatkuu normaalilla tasolla. Metsäliitto ostaa aktiivisesti kesäkorjuukelpoisia leimikoita ja kaikkia puutavaralajeja.

Puutuoteteollisuuden hiljaisen ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen liiketuloksen odotetaan vahvistuvan toisen neljänneksen aikana. Ennusteet sekä raskaan että kevyen kuljetusvälineteollisuuden kysynnästä ovat parantuneet selvästi. Myös rakentamisen odotetaan elpyvän.

Toisella vuosineljänneksellä sellun kysynnän odotetaan pysyvän edelleen hyvänä ja markkinatilanteen vakaana. Uutta kapasiteettia tulee markkinoille kevään aikana etenkin lyhytkuitusellussa.

Pehmo- ja ruoanlaittopapereiden kysynnän arvioidaan jatkuvan vakaana. Edelleen nousseita tuotanto- ja kuljetuskustannuksia sekä uusien välillisten verojen vaikutuksia tullaan siirtämään kaikkien Metsä Tissuen tuotekategorioiden hintoihin.

Kartongin kysyntätilanteen uskotaan jatkuvan hyvänä myös lähikuukausina. M-real korotti onnistuneesti huhtikuussa lainerin hintoja. Toukokuussa toteutettavalla Simpeleen taivekartonkikoneen laajennusinvestointiin liittyvällä tuotantoseisokilla on negatiivinen vaikutus toisen vuosineljänneksen tulokseen. Päällystämättömän hienopaperin sekä erikoispaperin kysyntä ja hintataso vaikuttavat jatkuvan ennallaan.

Metsäliitto-konsernin liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä vuoden 2011 toisella neljänneksellä arvioidaan olevan jokseenkin edellisen neljänneksen tasolla.


Osuuskorkoesitys
Metsäliitto Osuuskunnan hallitus on ehdottanut hallintoneuvostolle, että jäsenten sijoittamalle sääntömääräiselle osuuspääomalle maksetaan korkoa 5,5 prosenttia vuodelta 2010 (5,5 prosenttia vuodelta 2009). Lisäosuuspääoma A:lle ehdotettu korko on 5,0 prosenttia (5,0), ja lisäosuuspääoma B:lle ja C:lle ehdotettu korko on 4,5 prosenttia (4,5).

Esitys on käsitelty maaliskuussa Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvostossa, joka puolestaan on tehnyt osuuskoron määrästä esityksen 4.5.2011 kokoontuvan edustajiston päätettäväksi.


Espoossa 4.5.2011

Metsäliitto-konserni
Hallitus



Lisätiedot:
Talousjohtaja Vesa-Pekka Takala, Metsäliitto-konserni, puh. 010 465 4260
Viestintäjohtaja Anne-Mari Achrén, Metsäliitto-konserni, puh. 010 465 4541



Tilintarkastamaton

METSÄLIITTO-KONSERNI
 

Tilintarkastamaton

Tilintarkastamaton

                                    Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Tilintarkastamaton                      

SEGMENTIT

Muu toiminta sisältää mm. Metsäliiton konsernipalvelut ja Metsäliitto Osuuskunnan holding-toiminnan.

EBITDA = Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia

 Myytävänä olevat omaisuuserät sisältävät joulukuussa 2010 osan vuonna 2009 lopetetun Metsä-Botnia Kaskisten sellutehtaan vanhoista laitteista.


 

Avoimien johdannaissopimusten käypä arvo laskettuna markkinahintaan oli maaliskuun lopussa 8 miljoonaa euroa (12/10: -20 Me). Avoimien sopimusten bruttomäärä sisältää myös suljetut sopimukset, joiden määrä on yhteensä 555 miljoonaa euroa (12/10: 522 Me).


Tilinpäätösperiaatteet
Osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 -standardin Osavuosikatsaukset sekä Metsäliitto-konsernin vuoden 2010 vuosikertomuksessa esitettyjen laadintaperiaatteiden mukaan.