Maakunnat pitää velvoittaa asiakasmaksujen kohtuullistamiseen

Asiakasmaksulain uudistus ei saa vaarantaa mielenterveyskuntoutujien ja muiden pienituloisten terveydenhuollon asiakkaiden toimeentuloa, hoitoon hakeutumista ja terveyttä. Keinoja näiden ongelmien ehkäisemiseen on useita, totesi Mielenterveyden keskusliiton valtuusto tänään kevätkokouksessaan.

Äskettäin julkistettu esitys asiakasmaksulain uudistuksesta siirtää vastuun asiakasmaksuista maakunnille. Ne tulee velvoittaa alentamaan asiakasmaksuja tai luopumaan niistä kokonaan, jos asiakkaan taloudellinen tilanne sitä vaatii ja jos maksun periminen vaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon edellytykset.

Maksujen kohtuullistaminen tulee aina selvittää jo ennen kuin ne laitetaan perintään tai ulos-ottoon. Mahdollisuuden asiakkaan maksukyvyn arviointiin tarjoaa uusi tulorekisteri, joka lain voimaan tullessa 2020 sisältää kokonaisuudessaan palkka-, etuus- ja eläketiedot.

Lisäksi tulee selvittää mahdollisuutta suhteuttaa maksukatto eli asiakasmaksujen enimmäismäärä asiakkaan tuloihin. Nykyisin katto (683 euroa kalenterivuodessa) on pienituloisille pitkäaikais-sairaille aivan liian korkea. Tuloihin suhteutettu maksukatto kohtelee oikeudenmukaisemmin heitä, jotka tarvitsevat paljon terveyspalveluja.

Asiakkaille pitää tiedottaa aktiivisesti mahdollisuudesta hakea maksujen alentamista tai perimättä jättämistä. Heitä tulee myös opastaa ja tukea hakemuksen tekemisessä. Näin varmistetaan, että maksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskeva säännös tunnistetaan ja se toteutuu käytännössä.

Mielenterveyden keskusliitto kannattaa lämpimästi lakiesityksen ehdotusta, jonka mukaan vastuu maksukaton täyttymisen seurannasta siirretään asiakkaalta maakunnalle. Tärkeää on, että maksukattoa kerryttävät jatkossa myös toimeentulotuesta maksetut maksut, hammashoidon käynti- ja toimenpidemaksut, tilapäinen kotisairaanhoito ja lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen maksut.

Kaikilla näillä toimilla ehkäistään pienituloisten pitkäaikaissairaiden velkaantumista ja köyhtymistä. On hyvin tiedossa, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut kohdistuvat kipeimmin heihin, jotka tarvitsevat paljon sekä palveluja että lääkkeitä. THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan maksurasitus on erityisen suuri ikääntyneillä, pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevilla sekä dementiaa ja psykoosia sairastavilla.

Lisätietoja:
valtuuston puheenjohtaja Jyrki Nieminen, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 041 5020 867
lakimies Merja Karinen, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 561 7416

Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto oli tänään koolla Helsingissä. Valtuusto edustaa liiton jäseniä: 160 mielenterveysyhdistystä ja niiden 17 000 henkilöjäsentä. Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveys-kuntoutujien ja -potilaiden sekä heidän läheistensä kansalaisjärjestö.
 

Avainsanat:

Tilaa