Sote-nahistelun varjossa kuntien resursoitava mielenterveysyhdistystensä työhön
Kuntien on 2015 talousarvioita laatiessaan huomioitava paikallisten mielenterveysyhdistysten tekemä työ, joka tuo lisäresursseja julkisten palvelujen tueksi. Yksi järjestöjen vapaaehtoistyöhön sijoitettu euro tuottaa itsensä kuusinkertaisena takaisin, muistuttaa Mielenterveyden keskusliiton 25.10. kokoontunut liittovaltuusto kannanotossaan.
Tällä hetkellä mielenterveysyhdistykset toimivat erittäin niukoin resurssein. Järjestötyön kansantaloudellinen vaikutus on kuitenkin merkittävä. Suurin osa Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) lähes 200 jäsenyhdistyksestä on matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joiden kuntouttavaa ja syrjäytymistä ehkäisevää työtä vain harva julkisen palvelun tuottaja kykenee toteuttamaan itse.
Euroopan komissiossa on laskettu, että ehkäisevään mielenterveystyöhön sijoitettu pääoma on tuottavaa. Monet ehkäisevän mielenterveystyön toimet maksavat itsensä takaisin alle vuodessa, suurin osa alle viidessä vuodessa. Pientenkin mielenterveyhdistysten avustusten vaikutus omalla paikkakunnallaan on merkittävä. MTKL:n valtuusto muistuttaa, että esimerkiksi tuhannella eurolla voidaan saada paljon aikaiseksi. Sote-uudistuksen myötä paikallisyhdistysten merkitys kasvaa. On myös muistettava, että yhdistykset alkavat olla merkittävä työnantaja monilla paikkakunnilla.
Mielenterveyden keskusliiton jäsenverkoston yhdistystoiminta on lajissaan ainutlaatuista kuntoutumista tukevaa toimintaa, joka auttaa mielenterveyskuntoutujien selviytymistä arjessa ja tarjoaa heille tärkeää vertaistukea. Se on myös ennaltaehkäisevä mielenterveystyötä: toimintaan osallistuvilla on suuremmat mahdollisuudet välttyä laitoshoitojaksoilta, joiden kustannukset tulevat huomattavasti avohoitoa kalliimmaksi.
Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut sekä vertaistoiminta sisältyvät myös kansallisen Mieli 2009 -suunnitelman tavoitteisiin. Tavoitteissa mainitaan, että kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Mieli 2009 -tavoitteena on myös, että kunnat koordinoivat julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi.
Mielenterveysjärjestöjen työllä on merkittävä rooli työurien pidentämisessä keskeltä. Esimerkiksi ympäri Suomen toimivien yhdistysten kattojärjestön Mielenterveyden keskusliiton työ- ja koulutusvalmennettavista 39 % on jatkosijoittunut suoraan joko työmarkkinoille tai opiskelemaan.
Jokaiselle mielenterveysongelmista kärsivälle on suotava mahdollisuus kuntoutumiseen. Tässä tarvitaan yhteistyötä. Kuntapäättäjien tulisi asettaa mielenterveysyhdistysten tekemä tärkeä työ sille kuuluvaan asemaan, tukea yhdistyksiä taloudellisesti ja auttaa yhdistyksiä kehittämään yhteistyötä julkisen sektorin kanssa.
Mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä etuja yhteiskunnassa. Järjestö toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja. Toiminnan punainen lanka on vapaaehtoisuus ja vertaistuki. Toiminnassa yhdistyvät hoitoa ja kuntoutusta vahvasti edesauttava kokemusasiantuntemus sekä ammattilaisuus. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 190 jäsenyhdistystä. Yhdistysten jäseninä on mielenterveyskuntoutujia, heidän läheisiään ja auttamishaluisia vapaaehtoisia.
Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Lisätietoja: www.ray.fi
*Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, 2011, Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset.
Lisätietoja: Tarmo Raatikainen, Mielenterveyden keskusliiton valtuuston puheenjohtaja, puh: 041 548 3605
www.mtkl.fi, Twitter: @MTKL_fi
Avainsanat: