Ilmastopaneeli: Maankäyttö sisällytettävä maatalouden ilmastopolitiikkaan

Suomen Ilmastopaneeli selvitti, millaista olisi viljelijöiden hyväksymä ja samalla taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä ilmastopolitiikka maataloudessa. Tutkimusraportin mukaan päästöjen vähentäminen olisi edullisinta maankäytön muutoksilla, joita ei kuitenkaan ole laskettu maataloussektorin ilmastotavoitteiden piiriin.

Ilmastopaneeli suosittaa, että maatalouteen kohdistetun ilmastopolitiikan näkökulmaa laajennettaisiin kattamaan erityisesti maankäyttöön liittyvät ratkaisut. Tällöin maataloudelle asetetun 13 prosentin kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteen saavuttaminen olisi nykyistä helpompaa ja edullisempaa.

Tällä hetkellä päästöjen vähentämisvelvoite kohdistuu vain varsinaiseen maataloussektoriin, jonka suurimmat päästölähteet ovat lannoitteet ja märehtijät. Maaperän ja energiankulutuksen päästöt raportoidaan sen sijaan toisaalle.

”Lyhytnäköisyys yllätti meidät, sillä oletimme, että maankäyttö olisi automaattisesti kuulunut maatalouden päästötavoitteen piiriin. Tavoitteen saavuttaminen pelkästään lannoitekäyttöä ja märehtijöiden määrää vähentämällä voi olla hankalaa ja kallista, kun taas maaperän hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on tutkimuksemme mukaan suhteellisen edullista”, Ilmastopaneelin uusi puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen sanoo.  

Vaikuttavimmiksi ja kustannuksiltaan alhaisimmiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimiksi osoittautuivat eloperäisten maiden pitkäaikainen viherkesannointi tai nurmiviljely, pellonraivauksen vähentäminen erityisesti lannan separoinnin edistämisen avulla, sekä tuotannossa tarpeettomiksi käyvien, ruokaturvan kannalta merkityksettömien peltojen metsittäminen.

Maatalouden energiankäytön osalta Ilmastopaneelin mielestä on syytä harkita, voisiko tehokkuuden paranemisen lukea maatalouden hyväksi energiasektorin sijaan. Raportoinnin muutos tekisi viljelijöiden ponnistuksista läpinäkyvämpiä ja voisi kasvattaa motivaatiota kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

Viljelijöiden toiveena selkeä ja kannustava ilmasto-ohjaus

Ilmastopaneelin tutkimushankkeessa tavoitteena oli löytää maatalouden päästöjen vähentämiseksi keinoja, jotka olisivat paitsi taloudellisesti ja ilmaston kannalta tehokkaita myös viljelijöiden hyväksymiä.

”Tutkimuksessamme maankäytön muutokset todettiin kustannustehokkaiksi tavoiksi vähentää päästöjä. Tietyillä alueilla viljelijät kuitenkin suhtautuvat näihin toimiin kielteisesti. Ristiriita osoittaa, että ilmasto-ohjauskeinojen sosiaaliseen hyväksyttävyyteen ja alueelliseen tasapuolisuuteen on kiinnitettävä huomiota”, yhteiskuntapolitiikan professori Marja Järvelä Jyväskylän yliopistosta huomauttaa.

Selvitystä varten haastatellut 12 viljelijää eri puolilta Suomea pitivät mieluisimpina päästöjen vähentämiskeinoina energiatehokkuuden parantamista ja energiansäästöä. Myös kiinnostus bioenergian tuotantoon oli melko suurta.

Odotetusti selvisi, että viljelijät arvostavat selkeää ja positiivisiin kannustimiin perustuvaa ilmasto-ohjausta: ilmastopolitiikan tavoitteet ollaan valmiita sisäistämään edellyttäen, etteivät ne lisää byrokratiaa, rajoita tuotantomahdollisuuksia tai monimutkaista ohjausjärjestelmää. Tästä näkökulmasta Ilmastopaneeli arvioi lannan separointiin ja biokaasun tuotantoon kohdistuvan investointituen sekä viherkesannoinnin ja nurmiviljelyn tuen olevan hyväksytyimpiä viljelijöiden keskuudessa.

Sopeutustoimet lisäävät harvoin päästöjä

Lämpenevä ilmasto muuttaa maatalouden tuotannon ehtoja, minkä vuoksi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ohella tärkeitä ovat myös sopeutumistoimet. Ilmastopaneelin raportin mukaan sopeutumistoimien vaikutukset päästöjen määrään jäävän useimmiten pieniksi, joten mitään toimenpidettä ei ole syytä hylätä päästövaikutusten perusteella.

”Maataloudessa ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen synergiaedut luodaan toimenpiteillä, jotka joko lisäävät kasvustomassan tuotantoa pinta-alaa kohti tai vähentävät typpilannoitusta satoja pienentämättä,” MTT:n kasvintuotannon asiantuntija, professori Pirjo Peltonen-Sainio täsmentää.

  • Raportti ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävästä ilmastopolitiikasta maataloudessa on luettavissa kokonaisuudessaan Ilmastopaneelin verkkosivuilla: http://www.ilmastopaneeli.fi/ .


Lisätietoja

Raportteja koskevat kysymykset:

Professori Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, puh. 050 4151201, markku.ollikainen@helsinki.fi

Professori Marja Järvelä, Jyväskylän yliopisto, puh. 040 8054141, marja.jarvela@jyu.fi

Professori Pirjo Peltonen-Sainio, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, puh. 040 5221956, pirjo.peltonen-sainio@mtt.fi

Ilmastopaneelia koskevat kysymykset:

Ympäristöneuvos Merja Turunen, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 301, merja.turunen@ymparisto.fi

Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä.

Yrityksestä

Miltton Group on Pohjoismaiden nopeimmin kasvava viestintätoimistoryhmä, jonka tytäryhtiöitä ovat Miltton, Miltton Brussels, Miltton Creative, Miltton Labs, Miltton Markets, Miltton Networks, Miltton Nordics, Miltton Purpose ja Miltton Sparks. Ryhmän palveluksessa on yli 200 henkilöä, ja sen liikevaihto oli vuonna 2016 noin 19,5 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuodesta 35 %. Miltton Group on itsenäisessä kotimaisessa omistuksessa.

Tilaa