Ilmastopaneeli: Suomen kannattaisi pyrkiä hiilineutraalisuuteen kansainvälisiä velvoitteita nopeammin

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreen raportin valossa vauraiden teollisuusmaiden on oltava hiilineutraaleja vuoteen 2070–2080 mennessä. Suomen ilmastopaneelin mukaan nollapäästöihin pyrkiminen jo etuajassa antaisi Suomelle mahdollisuuden kilpailuetuun ja kehittymiseen cleantechin huippuosaajaksi.

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii voimakkaita toimia lähivuosikymmeninä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana päästöt ovat lisääntyneet globaalisti keskimäärin 2,2 prosenttia vuodessa, ja samalla ilmakehän kriittinen kasvihuonekaasupitoisuus ylittyy väliaikaisesti useissa skenaarioissa. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n 13.4. julkistamien skenaarioiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää globaalisti 40–70 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jotta turvalliseksi katsottua kahden asteen lämpötilanousua maapallolla ei ylitetä. Tähän päästövähennyspolkuun on liitetty toteutusskenaario, jossa OECD-maille on hahmoteltu noin 80 prosentin päästövähennystarve vuoden 2000 tilanteesta vuoteen 2050. Samassa skenaariossa OECD-mailta odotetaan nollapäästöjä vuoteen 2070–2080 mennessä.

Suomen ilmastopaneelin mukaan kauaskatseista politiikkaa olisi ennakoida toimia, jotka ennen pitkää ovat väistämättömiä.

”Ilmasto tulee lämpenemään vielä pitkään, vaikka maapallon päästöt puolitettaisiin välittömästi. Jotta myös köyhemmät maat saadaan päästövähennystalkoisiin kunnolla mukaan, teollisuusmailta edellytetään niihin verrattuna voimakkaampia päästövähennystoimia. Käytännössä edes hiilineutraalisuus ei riitä Suomen kaltaisille maille, vaan päästötaseen lopputuloksen tulisi olla hiilinegatiivinen. Siksi meidän tulisi kääntää katseemme mahdollisuuksiin, joita edelläkävijyys ilmastonmuutoksen hillinnässä voi tarjota”, Suomen ympäristökeskuksen Syken professori ja ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä sanoo.

Nollapäästöjen saavuttaminen haastavaa mutta mahdollista

Suomen ilmastopaneeli tarkastelee tänään julkistetussa selvityksessään hiilineutraalisuuden käsitettä ja sen tavoittelua suhteessa viimeisimpään tieteen näkemykseen päästövähennysten kiireellisyydestä. Hiilineutraalisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa aiheutettujen kasvihuonekaasujen nettopäästöt olisivat vuosittain nolla. Selvitys avaa käsitettä globaalin tason lisäksi valtion, maakuntien, kuntien, organisaatioiden ja yksilöiden sekä sektoreiden tasolla. Yhteisenä periaatteena kaikilla tasoilla tapahtuville päästöleikkauksille on tavoite vähentää ensisijaisesti omia päästöjä niin paljon kuin pystytään ja kompensoida loput päästöt hankkimalla päästöyksiköitä ulkopuolisilta markkinoilta.

Globaalilla ja maiden tasolla hiilineutraalisuuden tavoitteen saavuttaminen on haasteellista, koska nykytiedon mukaan kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen syntyä, esimerkiksi lannoitteiden käytön typpioksiduulipäästöjä, ei pystytä estämään.

Nollapäästöihin on kuitenkin mahdollista päästä poistamalla kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehästä esimerkiksi lisäämällä hiilinielujen määrää tai käyttämällä hiilidioksidin varastointi- ja talteenottotekniikkaa (carbon capture and storage eli CCS). Jos CCS saadaan tulevaisuudessa toimimaan, se mahdollistaa biopohjaiseen energiatuotantoon yhdistettynä negatiiviset päästöt.

”CCS:ään liittyy toki huomattavasti enemmän epävarmuuksia kuin hiilinieluihin. Meillä on Suomessa erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa metsiemme hiilinieluja, ja Suomi onkin ottanut kansainvälissä neuvotteluissa aiheen käsittelyssä johtavan roolin. Hiilinielujen osa pitkän aikavälin kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on kuitenkin edelleen täysin avoin”, Seppälä toteaa.

Pyrkimys siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan avaa ilmastopaneelin työryhmän mukaan merkittäviä kasvumahdollisuuksia esimerkiksi puhtaan teknologian markkinoilla.

”Suomella on nyt tuhannen taalan tilaisuus kääntää ilmastonmuutoksen uhka mahdollisuudeksi. Cleantechin vientiponnistelut saisivat uudenlaista tukea, jos Suomi ryhtyisi tietoisesti tavoittelemaan hiilineutraalisuutta ennenaikaisesti. Samalla Suomi profiloituisi edukseen kansainvälisesti.”

Lisätietoja

Raporttia koskevat kysymykset:

Professori Jyri Seppälä, SYKE, jyri.seppala@ymparisto.fi , puh. 040 7401708

Professori Markku Kulmala, Helsingin yliopisto, markku.kulmala@helsinki.fi , puh. 09 19150756

Johtaja Mikko Alestalo, Ilmatieteen laitos, mikko.alestalo@fmi.fi

Erikoistutkija Tommi Ekholm, VTT, tommi.ekholm@vtt.fi

Johtava tutkija Sampo Soimakallio, VTT, sampo.soimakallio@vtt.fi

Ilmastopaneelia koskevat kysymykset:

Ympäristöneuvos Merja Turunen, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 301, merja.turunen@ymparisto.fi

Yrityksestä

Miltton Group on Pohjoismaiden nopeimmin kasvava markkinoinnin, vaikuttamisen ja viestinnän asiantuntijatalo, jonka tytäryhtiöitä ovat Miltton, Miltton Brussels, Miltton Creative, Miltton Labs, Miltton Markets, Miltton Networks, Miltton Nordics, Miltton Purpose, Miltton Sparks ja Nordic West Office. Ryhmän palveluksessa on yli 200 henkilöä, ja sen liikevaihto oli vuonna 2016 noin 19,6 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuodesta 35 %. Miltton Group on itsenäisessä kotimaisessa omistuksessa.

Tilaa

Liitteet & linkit