Omakotiasujan ekologinen jalanjälki: Isoin jälki paperin kierrätyksessä, pienin julkisessa liikenteessä

Suomalaisen omakotiasujan ekologinen jalanjälki on suurimmillaan paperinkeräyksessä. Neljä viidestä kierrättää aina paperijätteensä. Pienin jalanjälki on julkisessa liikenteessä. Lähes joka kolmas ei käytä sitä koskaan.

Paperijätteen lisäksi kaksi kolmesta omakotiasujasta kierrättää aina lasia tai tölkkejä, ja lähes puolet vie seka- tai ongelmajätteensä kierrätyskeskukseen. Reilu viidennes kierrättää aina huonekalunsa ja vaatteensa.

Lähes puolet pyrkii myös säästämään energiaa omassa taloudessaan mm. valaistuksen, lämmityksen tai veden kulutuksen avulla.

Tiedot perustuvat Suomela-lehden Omakotitalotutkimukseen, jonka Taloustutkimus Oy toteutti 31.3. - 11.4. Suoramedia Oy:n toimeksiannosta. Nettikyselyyn vastasi 8 712 henkilöä, joista reilu puolet oli naisia.

Jätteiden lajittelua voisi kehittää

Tilastokeskuksen mukaan noin kaksi kolmasosaa yhdyskuntajätteestä kertyy Suomen kotitalouksissa. Pääkaupunkiseudulla jätehuoltoa harjoittavan YTV:n mukaan noin puolet pääkaupunkiseudulla syntyvästä kotitalousjätteestä kierrätetään ja hyödynnetään lajittelun avulla.

Suomelan Omakotitalotutkimuksen perusteella omakotiasujilla on halukkuutta kehittää jätteiden lajittelua. Reilu kolmannes olisi kiinnostunut hankkimaan muovijätteille oman keräysastian, vajaa kolmasosa hankkisi sen biojätteelle ja vajaa neljännes metallijätteelle.

Tällä hetkellä lähes kaikilla omakotiasujilla on oma keräysastia sekajätteille. Hieman yli puolet kerää erikseen puutarhajätettä ja vajaa puolet biojätettä. Joka kolmannella on lasinkeräysastia. Kompostointia harrastaa vakituisesti yli kolmannes talouksista.

-Omakotiasujilta jätteen lajittelu edellyttää omatoimisuutta, koska ympäristön ja kokonaistalouden kannalta kierrätettäviä jätteitä ei kannata kerätä yksittäisistä omakotitaloista. Myönteinen asenne lajittelua kohtaan on erittäin tärkeä, koska silloin jätteiden kuljetus alueelliseen keräyspisteeseen ei nouse kynnyskysymykseksi. Pääkaupunkiseudulle on tulossa noin 150 keskitettyä kierrätyspistettä lähinnä ruokakauppojen yhteyteen, missä ihmiset voivat kätevästi lajitella yhdellä kertaa mm. paperin, kartongin, lasin ja pienmetallin, YTV:n vastaava ympäristöasiantuntija Olli Linsiö sanoo.

Linsiö kannustaa yhä useampaa omakotiasujaa hankkimaan talouteensa lämpökompostorin keittiöjätteille.
-Se on ehdottomasti ekologisin tapa käsitellä keittiöjätteet, koska silloin ei tarvita kuljetuksia ja lopputuotteen voi hyödyntää omassa puutarhassa. Kompostorin täytyy olla asianmukaisesti jyrsijäsuojattu ja lämpöeristetty. Lisätietoa kompostoinnista saa omasta kunnasta. Esimerkiksi me järjestämme vuosittain kaikille avoimia kompostointikursseja yhteistyössä Martta-liiton kanssa, Linsiö kertoo.

Julkisen liikenteen käyttö vähäistä

Omakotiasujien ekologinen jalanjälki ei juuri näy julkisessa liikenteessä. Suomelan Omakotitalotutkimuksen mukaan vain joka kymmenes käyttää julkisia kulkuneuvoja aina tai melko usein. Lähes joka kolmas ei liiku niillä koskaan. Selvästi eniten julkista liikennettä käytetään pääkaupunkiseudulla, missä on paras verkosto.

Syynä julkisen liikenteen vähäiseen käyttöön lienee se, että omakoti-, pari-, ja maataloissa asuu paljon lapsiperheitä. Molempien vanhempien työssäkäynti, lasten harrastukset, etäisyys ruokakauppaan ja muihin palveluihin sekä julkisen liikenteen heikompi saatavuus edellyttävät monelta oman auton käyttöä. Viime vuoden Omakotitalotutkimuksen mukaan 64 prosentilla omakotiasujista on taloudessaan kaksi tai useampia autoja. Kolmessa taloudessa viidestä on kuitenkin myös vähintään kolme polkupyörää.

Nyt lähes puolet omakotiasujista liikkuu kävellen tai pyöräillen aina tai melko usein. Eniten näitä ekologisia liikuntamuotoja suositaan Keski-Suomessa, vähiten Varsinais-Suomessa.

Moni ottaisi maalämmön

Kyselyssä kartoitettiin myös omakotiasujien mielikuvia lämmitysmuodoista. Ekologisimmaksi listattiin aurinkoenergia, maalämpö, ilmalämpö, puu ja pelletti. Vähiten ekologiseksi listattiin öljylämmitys ja suora sähkö.

Jos omakotiasujat saisivat nyt valita mieleisensä lämmitysjärjestelmän, ylivoimaisesti suosituin vaihtoehto olisi maalämpö. Joka toinen ottaisi sen. Yksi kymmenestä valitsisi taloonsa ilma-, aurinko- tai kaukolämmön.

Todellisuus on ekologisesti ajatellen karu. Kolmasosalla omakotiasujista on suora sähkölämmitys ja yli viidenneksellä öljylämmitys. Joka viides käyttää lämmitykseen puuta ja joka kymmenes varaavaa sähkölämmitystä. Kaukolämmön piirissä on vain viisi prosenttia.

Yrityksestä

Miltton Group on Pohjoismaiden nopeimmin kasvava markkinoinnin, vaikuttamisen ja viestinnän asiantuntijatalo, jonka missiona on olla luotetuin neuvonantaja pohjoismaisille yrityksille sekä kansainvälisille organisaatioille New Nordics -alueella. Miltton-ryhmän palveluksessa on yli 250 henkilöä, ja sen liikevaihto oli vuonna 2017 noin 23 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuodesta 20 %.

Tilaa

Liitteet & linkit