Perinteinen Kaukomarkkinat vaihtaa nimensä ja panostaa liikkuvaan tietotyöskentelyyn

Lähes 70 vuotta suomalaisten kuluttajien arjessa vahvasti näkynyt nimi Kaukomarkkinat siirtyy historiaan.

17.5.2016 alkaen yhtiön nimi on Kauko. Samalla yhtiö keskittyy liikkuvaan tietotekniikkaan vaativissa työolosuhteissa. Teollisuuden ja logistiikan lisäksi painopistealueeksi otetaan terveysteknologia - räätälöidyt ohjelmisto- ja laiteratkaisut sairaaloille ja terveyskeskuksille.

Suomalaisen Kaukon liiketoiminta muuttuu. Panokset keskitetään tulevaisuudessa liikkuvaan tietotekniikkaan vaativissa olosuhteissa, terveydenhuollossa, teollisuudessa, kaupassa ja erilaisissa logistiikan tehtävissä.

Kauko panostaa toiminnassaan etenkin terveysteknologiaan, jossa Kauko erityisosaamista ovat erilaiset terveydenhuoltoon tarkoitetut, asiakkaan kanssa yhteistyössä räätälöidyt hoitoalue- ja liikkuvat ratkaisut.

Päätös perustuu Kaukon lyhyessä ajassa saavuttamaan asemaan Suomen johtavana hoitoalueen tietotekniikkaan pohjautuvan terveysteknologian toimittajana.

”Terveydenhuollon liiketoiminta käynnistettiin vuonna 2012. Liiketoiminta on moninkertaistunut viime vuoteen mennessä ja nyt Kauko on liikkuvien hoitoalue- ja liikkuvien tietotekniikkaratkaisujen johtavia toimijoita Suomessa kertoo Kaukon toimitusjohtaja Sami Koskela.

Kaukon asiakkaina ovat kaikki Suomen suurimmat sairaanhoitopiirit. Kaukon rakentamia ratkaisuja, kuten liikkuvia sairaalakärryjä käytetään kaikilla sairaalaosastoilla vaativista leikkausolosuhteista päivittäiseen potilastyöhön osastoilla.

Uusia markkinoita Euroopasta

Suomalaisen terveysteknologian vienti on viisinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 2015 terveysteknologiaa vietiin Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin lähes kahdella miljardilla eurolla.

Kauko hakee kasvua Euroopasta. Yhtiö onkin tänä vuonna avannut uuden, sairaala-ICT:n valmistukseen ja myyntiin keskittyvän toimipisteen Saksassa. Pyrkimyksenä on tavoittaa kaikki alan toimijat aina sairaaloista lääkintälaitevalmistajiin.

”Suomen ja Saksan sairaalaympäristöt ovat hyvin samanlaisia. Kaukon osalta Suomen markkina on jo rajallinen, mutta Saksan markkinat ovat vasta heräämässä liikkuvan hoitoalue- ja liikkuvan tietotekniikan käyttöön terveydenhuollossa”, kertoo Kaukon tuote- ja myyntipäällikkö Juha Alasaari.

Saksan ohella tavoitteena on valloittaa eurooppalaista markkinaa laajemminkin.

”Saksan ohella pyrimme lisäämään myyntiämme muullakin Euroopassa erityisesti muihin saksankielisiin maihin, Italiaan ja Hollantiin sekä muihin Pohjoismaihin. Näissä maissa meillä on jo olemassa olevat jakeluverkostot.”

Liikkuvan tietotekniikan käyttö logistiikassa, teollisuudessa ja kaupassa

Kauko on johtava liikkuvan tietotyön tarjoaja Suomessa. Terveydenhuollon palvelujen lisäksi liikkuvan tietotyön ratkaisuja käytetään laajalti suomalaisessa logistiikassa ja teollisuudessa.

Liikkuva teknologia on tärkeä osa suomalaista logistiikkaa. Liikkuvan tietotyön laitteita ja räätälöityjä ohjelmistoja sekä kestäviä laitteita käytetään päivittäin muun muassa rautatie- ja lentoliikenteessä reaaliaikaiseen seurantaan.

”Logistiset hyödyt ovat merkittäviä jo tiedon hallittavuuden, saatavuuden ja työnohjauksen kannalta. Logistiikassa liikkuva tietotyö on tehostanut logistiikan hallintaa, tavarankäsittelyn nopeutta ja laatua, ja jatkossa näiltä ratkaisuilta odotetaankin entistä parempaa joustavuutta paikasta huolimatta”, sanoo Kaukon myyntijohtaja Kyösti Ollila.

Teollisuudessa liikkuvasta tietotyöstä on muodostunut tärkeä osa asennus- ja huoltotyötä. Suomessa yritysten tarpeisiin räätälöidyt sovellukset (lujitetut) tietokoneet tai tabletit toimivatkin erinomaisesti eri teollisuudenalojen käyttötarkoituksissa. Parhaiten tehokkuus saavutetaan, kun sovellukset kehitetään yhdessä niiden käyttäjien kanssa.

”Teollisuuden prosessit vaativat asiakkaan omien prosessien ymmärtämistä. Rakennettaessa liikkuvan tietotyön ratkaisuja teollisuuden asiakkaille, toimittajan on tunnettava käyttäjän tarpeet ja toimintaedellytykset, yrityksen IT-infra sekä varmistettava kokonaisuuden toimintavarmuus ja ergonomia”, selvittää Ollila.

Liikkuva tietotyö tarjoaa erinomaisia vaihtoehtoja myös kaupanalalle. Kaupan läpikäydessä omaa murrostaan liikkuva tietotyö on pystynyt tarjoamaan nopeita ja kustannustehokkaita ratkaisuja muun muassa tiedonhakuun, viivakoodien lukuun ja maksamiseen.

Kaukomarkkinat-nimi siirtyy historiaan

Uudistuksen myötä historiallinen Kaukomarkkinat-nimi siirtyy historiaan. 17.5.2016 alkaen yritys käyttää nimeä Kauko.

”Yrityksen nimi muutettiin Kaukoksi, koska halusimme osana uudistustyötämme luoda yritykselle uuden, modernimman, kansainvälisilläkin markkinoilla toimivan nimen”, sanoo Koskela.

Historiallinen Kaukomarkkinat Oy syntyi 1947 avaamaan sodasta toipuvan Suomen kauppasuhteita. Yhtiö keskittyi nimensä mukaisesti markkinoille, joilla muut suomalaiset eivät toimineet. Kaukomarkkinoiden ensimmäinen kauppa oli 60 tonnin vesilasierästä Belgiasta A. Ahlström Oy:n Karhulan tehtaille. Kauppa maksettiin suomalaisella paperilla.

Vuonna 1952 Kaukomarkkinat perusti oman toimipisteensä Indonesiaan. Samana vuonna solmittiin kauppasopimus Kiinan kanssa ja vuonna 1956 oli vuorossa Japani. Suomalaisille kuluttajille Kaukomarkkinat on vuosien varrella tullut tutuksi etenkin maahantuodun elektroniikan, kellojen ja urheiluvälineiden kautta.
1990-luvulla Kaukomarkkinat siirtyi Keskon omistukseen. Aikaisemmin maahantuodut tuotteet vaihtuivat ammattilaisten tarvitsemiin laitteisiin, radiopuhelimiin, turvatekniikkaan, tv-tuotantojen kalustoon ja plasmanäyttöihin. Kaukomarkkinat ja Telko fuusioitiin ja yhtiön nimeksi tuli Kauko-Telko.

Vuonna 2008 Kaukomarkkinat siirtyi monialayhtiö Aspon omistukseen. Aspo palautti perinteisen Kaukomarkkinat-nimen vuoden 2009 alussa. Aikaisemmat tytäryhtiöt jaettiin itsenäisiksi yrityksiksi ja Kaukomarkkinat Oy:stä muodostui energiatehokkuuden ratkaisuja, prosessiteollisuuden tehokkuuden ratkaisuja ja ammattielektroniikkaa toimittava yritys. Viime vuonna Kaukomarkkinat myi prosessiteollisuustoimintansa liiketoiminnan johdolle.

Lisätietoja: Sami Koskela, toimitusjohtaja, +358 40 702 9321 ja Kati Manninen, markkinointijohtaja, +358 40 758 0602

Avainsanat:

Yrityksestä

Miltton Group on Pohjoismaiden nopeimmin kasvava markkinoinnin, vaikuttamisen ja viestinnän asiantuntijatalo, jonka tytäryhtiöitä ovat Miltton, Miltton Brussels, Miltton Creative, Miltton Labs, Miltton Markets, Miltton Networks, Miltton Nordics, Miltton Purpose, Miltton Sparks ja Nordic West Office. Ryhmän palveluksessa on yli 200 henkilöä, ja sen liikevaihto oli vuonna 2016 noin 19,6 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuodesta 35 %. Miltton Group on itsenäisessä kotimaisessa omistuksessa.

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Liitteet & linkit