Tutkimus: Suomalaiset haluavat lääkkeet nopeammin Kela-korvauksen piiriin

Suomalaiset toivovat nopeampaa Kela-korvattavuutta uusille lääkkeille. Uusien lääkkeiden hinnasta korvataan tällä hetkellä potilaalle vain 35 %. Lähes puolet suomalaisista pitää käytäntöä epäoikeudenmukaisena, ja kolmannes haluaisi lääkkeet mahdollisimman nopeasti Kela-korvauksen piiriin. Lääkkeiden hinnoitteluun liittyy myös vääriä uskomuksia, kuten luulo korkeista tukkuhinnoista.

Amgenin ja tutkimusyhtiö Cintin toteuttaman tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista pitää lääkkeiden tämän hetkistä korvauskäytäntöä epäoikeudenmukaisena. Uudet lääkkeet saavat peruskorvattavuuden aikaisintaan noin kahdeksan kuukauden kuluttua markkinoille tulosta, ja aluksi niiden hinnasta korvataan vain 35 prosenttia. Vasta kahden vuoden markkinoilla olon jälkeen lääkkeen korvausmäärä on mahdollista nostaa pidempään markkinoilla olleiden lääkkeiden tasolle, jolloin korvattavuus on sairaudesta riippuen 65–100 prosenttia. Tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista eli 47 % pitää kahden vuoden aikarajan poistoa suositeltavana toimenpiteenä.                 

”Myös me kannatamme aikarajan poistoa. Nykyinen järjestelmä asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan heidän maksukykynsä mukaan, ja käytäntö on tältäkin osin aikansa elänyt”, toteaa Amgenin maajohtaja Matti Arvela.

Tutkimukseen vastanneista yli 77 % on sitä mieltä, että syöpäpotilaiden tulisi saada tehokkaimmat mahdolliset hoidot yhteiskunnan korvaamana jo siksikin, että mahdollisimman moni parantuisi ja palaisi työelämään. Myös kolesteroli- ja diabeteslääkkeisiin tulisi vähän yli 50 %:n mielestä panostaa enemmän.

Lääkkeiden hinnoittelussa epätietoisuutta

Tuore tutkimus osoittaa myös, että lähes kaksi kolmasosa suomalaisista uskoo lääkkeiden tukkuhintojen olevan Suomessa muuta Euroopan Unionia kalliimpia. 65 % ajattelee, että myös lääkkeiden apteekkihinnat ovat korkeampia.

”Jälkimmäinen väittämä pitää paikkansa: Suomessa korkeampi hinta näkyy nimenomaan apteekissa lääkkeen loppukäyttäjälle. Sen sijaan tukkuhinnat, eli lääkevalmistajien suomalaisilta veloittamat hinnat, ovat Euroopan Unionin häntäpäätä”, toteaa Arvela.

26 % vastaajista näkee, että taloudelliset ja säästönäkökohdat vaikuttavat usein siihen, mitä hoitoja on tarjolla. Noin kolmannes suomalaisista (32 %) onkin sitä mieltä, että Suomessa on hyviä hoitovaihtoehtoja, mutta niitä ei räätälöidä yksilöllisesti.

Lääketeollisuus Suomen vientiveturiksi?

Tutkimuksen mukaan vain 4,7 % suomalaisista uskoo, ettei kotimaassa ole edellytyksiä mittavalle lääketeollisuudelle eikä sitä edes tarvita. Lähes puolet (44 %) suomalaisista näkeekin, että Suomeen pitäisi saada ulkomaisia investointeja kasvattamaan lääketieteen huippututkimuksen pohjalta syntyvää lääketeollisuutta. 29 % vastaajista kokee, että valtion tulisi tukea lääketieteellisen huippututkimuksen pohjalta syntyvää lääketeollisuutta Suomessa.

Suomalainen lääketutkimus ja lääkealan osaaminen ovat maailman huippua, mutta innovaatiot eivät kehity huipputuotteiksi ilman investointeja.

”Suomessa on panostettava enemmän Suomea ja suomalaisia hyödyttäviin huipputuotteisiin ja saatava myös ulkomailta investointeja. Muuten suomalainen tutkimus ja lääkealan osaaminen menevät hukkaan ja investoinnit valuvat ulkomaille”, Arvela jatkaa.

Amgenin ja tutkimusyhtiö Cintin toteuttamaan verkkopaneelikyselyyn vastasi 1027 suomalaista kesällä 2013.

Lisätietoja
Matti Arvela, maajohtaja, Amgen
040 518 6544
marvela@amgen.com

Amgen on vuonna 1980 perustettu amerikkalainen lääkeyritys, joka keskittyy kehittämään innovatiivisia lääkehoitoja vakaviin sairauksiin kuten syöpään, munuaissairauksiin, nivelreumaan ja osteoporoosiin. Amgenin pääkonttori sijaitsee Kaliforniassa, ja sillä on tytäryhtiöitä ympäri maailmaa. Suomeen Amgen tuli vuonna 1996 osana pohjoismaista organisaatiota. Amgen on yksi Suomen nopeimmin kasvavista lääkeyrityksistä, ja Espoon Keilarannassa Lifescience Centerissä sijaitsevassa konttorissa työskentelee tällä hetkellä 30 työntekijää.

Avainsanat:

Yrityksestä

Miltton Group on Pohjoismaiden nopeimmin kasvava markkinoinnin, vaikuttamisen ja viestinnän asiantuntijatalo, jonka tytäryhtiöitä ovat Miltton, Miltton Brussels, Miltton Creative, Miltton Labs, Miltton Markets, Miltton Networks, Miltton Nordics, Miltton Purpose, Miltton Sparks ja Nordic West Office. Ryhmän palveluksessa on yli 200 henkilöä, ja sen liikevaihto oli vuonna 2016 noin 19,6 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuodesta 35 %. Miltton Group on itsenäisessä kotimaisessa omistuksessa.

Tilaa

Liitteet & linkit