MAATALOUSNEUVOTTELUT VAIKEAT EU:N ITÄLAAJENEMISESSA

MTK-TIEDOTE Johtaja Seppo Kallio ennustaa maatalousneuvotteluista vaikeita EU:n itälaajentumisessa ja perää samalla kansallista yhteistyökykyä Suomen maatalouden tulevaisuuden turvaamiseksi unionissa. Kallio puhuu MTK- Kainuun kevätkokouksessa Kajaanissa 6.5.2002. MAATALOUSNEUVOTTELUT VAIKEAT EU:N ITÄLAAJENEMISESSA EU:n ja jäsenyyttä hakevien Keski- ja Itä-Euroopan maiden väliset jäsenyysneuvottelut ovat edenneet jopa odotettua ripeämmin. Toisaalta on selvää, että neuvottelupöytää on puhdistettu sellaisilla neuvottelualueilla, missä ongelmia ei ole ilmaantunut. EU:n itälaajenemisen nopea toteutuminen tuntuu olevan eri osapuolien yhteinen tavoite. Hakijamaat ovat luonnollisesti aktiivisesti panostaneet jäsenyyttä tukevien EU-rahojen saamiseksi käyttöön niin, että valmistautuminen EU-jäsenyyteen etenisi eri yhteiskuntalohkoilla moitteettomasti. Suurin osa hakijamaista on ahkeroinut lainsäädännön muuttamiseksi EU:n mukaiseksi, mikä on merkinnyt ko. maissa melkoista myllerrystä hallinnossa ja elinkeinoissa. Itä-Euroopan hakijamailla on vahva halu tulla EU:n jäseniksi niin nopeasti kuin mahdollista, sillä EU tarjoaa joka tapauksessa näille maille paremmat kehitysnäkymät kuin sen ulkopuolelle jääminen. Toistaiseksi jäsenyysneuvottelujen suuret taloudelliset kysymykset kuten alue- ja maatalouspolitiikka ovat vielä alkutekijöissään. Näitäkin neuvottelualueita väännetään väellä ja voimalla eteenpäin. On kuitenkin selvää, että ko. sektorien uudistaminen EU-lainsäädännön mukaisiksi lyhyellä aikavälillä on vaikea tehtävä. Se merkitsee suuria investointeja, runsaasti koulutusta ja rajua kilpailua mm. elintarviketuotantoon. Nämä suuret rakennemuutokset aiheuttavat valtavia sosiaalisia ongelmia ja haasteita maataloudesta vapautuvalle väestölle, jonka sijoittaminen muihin elinkeinoihin ei ole nopeasti ratkaistavissa. Saman aikaisesti EU:lla ja hakijamailla tuntuu olevan suuria näkemyseroja tulevien EU-maataloustukien määrästä ja tasosta. EU ja varsinkaan sen viljelijät eivät halua olla itälaajenemisen ainoita maksumiehiä tilanteessa, jossa kansainväliset markkinapaineet aiheuttavat kannattavuusongelmia nykyisen EU:n viljelijöille. Maatalousneuvottelujen päättäminen tulee olemaan tuskallinen ja vaikea prosessi molemmille osapuolille. Monissa hakijamaissa on vasta laajasti alettu tiedostaa, miten suurista muutoksista kansallisesti on kysymys. Suomen maatalouden ja maaseudun tulevaisuus EU:ssa riippuu hyvin pitkälle meidän suomalaisten yhteistyökyvyistä ajaa oman maataloutemme erityisehtoja osana EU:n maatalouspolitiikkaa. Ydinkysymyksiä ovat pohjoisen tuen ja Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tukineuvottelujen vieminen pysyvään ratkaisuun, mikä antaisi suomalaisille viljelijöille pidemmän aikavälin työrauhan elinkeinonsa tulevaisuuden rakentamiseen. Maatalousratkaisujen ohella on välttämätöntä, että aluepolitiikkaa tehostetaan. Maa- ja metsätalous voivat toimia vain sellaisissa oloissa, joissa yhteiskunnan peruspalvelut ovat tukevalla pohjalla myös maaseudun harvaan asutuilla alueilla. Toimivan maaseudun elinehdot voidaan taata vain siten, että paikallisiin peruspalveluihin maaseutualueilla on riittävästi resursseja. Maaseutualueiden kehittäminen edellyttää niinikään eri elinkeinojen ja sektorien välistä hyvää yhteistyötä. Ilman yhteiskunnan tukemia peruspalveluja ei ole riittäviä edellytyksiä elinkeinotoiminnan tehostamiseen ja monipuolistamiseen. Lisätietoja: johtaja Seppo Kallio 040 7511178 ------------------------------------------------------------ Lisätietoja saat osoitteesta http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2002/05/06/20020506BIT00980/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2002/05/06/20020506BIT00980/wkr0002.pdf

Tilaa