MTK:n valtuuskunnan kevätkokous

Vuosi 2001 oli maailmantaloudellisen taantuman vuosi. USA:n kokonaistuotannon kasvu aleni yhden prosentin tasolle. Talousongelmat heijastuivat suurimmille talousalueille ympäri maailman ja vaikuttivat ennakoitua nopeammin ja vahvemmin myös suomalaisen talous- ja elinkeinoelämän kehitykseen. - Tänä vuonna eletään maailmantaloudessa jo kuitenkin vuoden loppua kohti yhä vahvistuvan talouskasvun odotuksessa. Suomen maataloudessa vuosi 2001 oli yleistä talouskehitystä myönteisempi. Tapahtuneen maataloustuotannon kasvun, maataloustuotteiden hintojen nousun ja kohonneiden CAP- tukien ansiosta maataloustulo kohosi maassamme vuonna 2001 noin 10%. Tapahtunut maataloustulon kohoaminen oli todella tarpeellinen. Se on osaltaan ollut palauttamassa tulevaisuuden uskoa ja innostusta maatalouteen, kun maataloustulon kehitys muutoin EU- jäsenyyden aikana on ollut varsin negatiivinen. Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen Suomessa maatalouden investoinnit olivat kaksi vuotta pysähdyksissä ja maataloustulo joka oli vuonna -94 1283 milj. euroa, aleni vuoteen -98 mennessä 837 milj. euroon. Viidessä vuodessa maataloustulo aleni tuolloin noin kolmanneksen ja kääntyi sen jälkeen loivaan nousuun. Tuon kaiken seurauksena vuoden 2001 maataloustulokin yltää vasta tasolle, jolla olimme jo vuonna 1996. - Vertailun vuoksi todettakoon, että teollisuustyöntekijöiden palkat ovat nousseet kuuden vuoden aikana noin neljänneksen. Olen toiminut 13 vuotta MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajana ja olen nyt jättämässä nuo tehtävät. Puheenjohtajakauteni osui aikaan, jona suomalainen yhteiskunta, maaseutu ja maatalous ovat eläneet suuren muutoksen ja murroksen pyörteissä. Aloittaessani vuonna 1989 MTK:ssa oli 118 157 jäsentilaa ja vuonna 2001 jäsentiloja oli 72 099 tilaa. Kolmentoista vuoden aikana jäsentilojen lukumäärä on vähentynyt noin 39%, eli yli 46 000 tilaa on lopettanut aktiivisen toiminnan. Se on näkynyt myös MTK:n työssä ja järjestömme rakenteessa. Samaan aikaan olemme siirtyneet maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden markkinoinnissa EU:n jäsenyyden myötä suljetuilta markkinoilta vapaan, kansainvälisen markkinatalouden piiriin. Maatalouden tulovirroissa tuilla on merkittävä osuus ja lopullinen päätösvalta maataloustulosta ja maatalouspolitiikasta on siirtynyt pitkälti Suomen hallitus - Bryssel akselille. Mutta MTK:lla on edelleen vahva vaikuttajan paikka. Suomi on myös jaettu maatalouden tukialueisiin, joilla on erilaiset ja eri perusteiset tukimuodot. Ne sinällään aiheuttavat yhä lisääntyviä ongelmia maan eri osissa tasapainoisen ja tasavertaisen maatalouden tulopolitiikan toteuttamiselle. Suomen EU- jäsenyys ja jo jäsenyyteen valmistautuminen on ollut maamme maataloudelle jatkuvaa mahdollisuuksien etsintää, sopeuttamista ja sopeutumista. Se on ollut myös tilakohtaisten taloudellisten, fyysisten ja henkisten voimien arviointia ja tilojen riskinsietorajojen puntarointia. Koko ajan toimintoja on varjostanut epätietoisuus maataloudelle välttämättömien tukiratkaisujen pysyvyydestä ja tulevien tukilinjausten vaikutuksista kunkin tilan toiminnan kannattavuuteen. Voimistuneen markkinatalouden melskeessä viljelijät ja heidän markkinointiyrityksensä kadottivat osin hallitun ja järkevän markkinoinnin sekä osuustoiminnan perusidean. Sekin osaltaan jätti merkkinsä maatalouden takavuosien tulokehitykseen. Samanaikaisesti maatilojen lukumäärän aletessa, maaseudun palvelutasoa alentava ja keskittävä yhteiskunnallinen rakennemuutos on siirtänyt ja siirtää työpaikkoja sekä työvoimaa aluekeskuksiin ja vieläkin kauemmas valtakunnallisiin kasvukeskuksiin. Ennen maakunnat keskenään ja aluekeskukset niiden sisällä kilpailivat kehitys- ja kasvuluvuillaan. Nyt valtakunnallisia kasvukeskuksia ei riitä edes yhtä jokaiseen maakuntaan, - ei joka toiseenkaan. Mainittua kehityksen suuntaa me emme pysty pysäyttämään, mutta me voimme sen vaikutuksia lieventää etsimällä aktiivisesti seutukunnallisia mahdollisuuksia yleisen yhteiskunnallisen kehityksen vastavoimaksi. - Näyttääkin siltä, että aluepoliittiset näkökulmat eri tavoin tulevat lisääntyvästi mukaan MTK:laiseen edunvalvontaan. Edellä mainitut esimerkit kertovat, kuinka raju tuo muutoksen pyörre maataloudessa ja maaseudulla on ollut reilun kymmenen vuoden aikana. Kaikesta huolimatta tähän päivään olemme selviytyneet. Maaseudun, viljelijöiden ja heidän etujärjestönsä itsetunto on säilynyt ja kaikesta huolimatta suuntaudumme pystyssä päin, positiivisesti tulevaisuuteen. Mutta vailla tuskaa se ei ole tapahtunut. - Nopea ja raju yhteiskunnallinen muutos on eri tavoin lisännyt taloudellista, henkistä ja fyysistä kuormaa viljelijöille ja maaseudun ihmisille. Tässä muutoksen pyörteessä MTK:n tarjoama talouspoliittinen edunvalvonta on saanut yhä laajenevaa sisältöä. - Olen varma, että näinä muutoksen vuosina jäsenistömme ei ole kokenut järjestöämme pelkästään taloudellisena ja yhteiskuntapoliittisena etujärjestönä, vaan myös merkittävänä henkisenä tukena. Toiminta järjestössä ja mukana olo yhteisissä tilaisuuksissa, joukkokokouksissa ja mielenosoituksissa on ollut maaseudun ihmisille keino pitää yllä itsetuntoa ja itseluottamusta. Yhteistoiminta MTK:n riveissä on tuonut jäsenistölle turvallisuutta ja yhteisyyttä, josta on ammennettu voimaa ja tulevaisuuden uskoa niin itselle kuin koko elinkeinolle 2000-luvulle tultaessa, olemme kuitenkin päässeet pahimmasta murroksesta yli ja suuntaudumme nyt tulevaisuuteen niin maataloudessa kuin sen etujärjestössä aiempaa seesteisimmissä tunnelmissa, hyödyntäen ne kokemukset, joita viime vuodet ovat antaneet. Tiedostamme kyllä ne kovat haasteet, jotka Euroopan Unionin laajentuminen, WTO- neuvottelut ja Agendan välitarkastelu ovat meille asettamassa. Näissä neuvotteluissa meidän pitää suomalaisina menestyä, jotta maatalouden ja maaseudun noususuuntaus aallonpohjasta edelleen jatkuisi. Etujärjestönä ja viljelijöinä olemme entistä valmiimpia nuo asiat kohtaamaan Yksityismetsätalouden edunvalvonnassa vuosi 2001 oli huomattavan järjestöllisen vahvistumisen vuosi. MTK:n valtuuskunta hyväksyi hakemusten perusteella metsänomistajaliitot MTK:n jäseniksi ja kyseisten liittojen sääntömuutoksella metsätilanomistajille avattiin mahdollisuudet tulla metsänomistajaliittojen henkilöjäsenyyden kautta MTK:n jäseniksi. Metsänhoitoyhdistykset siirtyivät uuteen toimintakulttuuriin, kun metsänhoitoyhdistysten valtuustot aloittivat toimintansa vuoden 2001 alussa, samalla syys- ja vuosikokoukset metsänhoitoyhdistyksissä siirtyivät historiaan. Puukauppa pyöri päättyneenä vuonna maassamme alkuvuodesta tasaisesti ja teollisuuden tarpeita vastaavasti. Kauppa hiljeni huomattavasti, kun metsäteollisuus sahatavaran markkinoiden heiketessä alensi tukin hintaa. Kuitupuiden hinnassa näkemyseroja oli koko vuoden. Puukauppa yksityismetsistä pieneni määrällisesti vuonna 2001 noin 22 % edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka myrskytuhopuut vuoden lopulla lisäsivätkin tarjontaa. Vuosi 2001 jätti varsin hyvät lähtökohdat kuluvan vuoden puukaupalle. Lukuun ottamatta pahimpia myrskytuhoalueita, leimikkoreservit ja katkotun puun varastot ovat teollisuudella pienet. Tällä hetkellä erityisesti kesäkorjuuleimikoilla on kova ja kasvava kysyntä. Mikäli maailmantalous elpyy tämän hetkisten ennusteiden mukaisesti se tulee osaltaan vauhdittamaan metsäteollisuuden rattaita kuluvan vuoden viimeisellä puoliskolla. Tällöin on mahdollista, että loppuvuodesta 2002 muodostuu vielä hyvinkin vilkkaan, jopa kiivaankin puukaupan kausi. Metsien tarjoamien ansio- ja työmahdollisuuksien nykyistä monimuotoisempi hyödyntäminen sekä maaseutuyrittäjyyden tukeminen ja siihen kannustaminen on järjestössämme nähty keinoksi vahvistaa maaseudun työmahdollisuuksia sekä elinvoimaa. Näin osaltaan varmistamme yhteiskunnallisten palvelujen säilymistä maaseudulla, jotta maaseutu olisi kaikille suomalaisille viihtyisä paikka tehdä työtä ja yrittää sekä asua ja viettää vapaa-aikaa. Kuluva vuosi 2002 on MTK:ssa nimetty maaseutuyrittäjyyden teemavuodeksi. Nyt koko järjestön pitää puhaltaa tähän yhteiseen hiileen, jotta maaseutuyrittäjyys yhtenä järjestömme kolmesta toiminta-alueesta ja tärkeänä tekijänä maaseudun elinkeinorakenteessa tulee saamaan ansaitsemansa arvolatauksen ja toimintaedellytykset niin järjestömme työssä kuin yhteiskunnallisessa arvostuksessa ja päätöksenteossa. - Maaseutuyrittäjyyden teemavuosi on vasta lähtölaukaus, varsinainen rutistus työssä on edessäpäin. Näyttää nimittäin siltä, että suomalaisessa yhteiskunnassa on jatkossa kohdistumassa MTK:n suuntaan yhä enemmän ja yhä laajenevia jäsenistömme ja koko maaseudun edunvalvonnallisia odotuksia ja tarpeita. Tämän vuoksi on järjestössämme viisaasti harkittava, mitkä ovat jäsenistömme keskeisimmät edunvalvonnalliset tarpeet ja tavoitteet, jotka MTK:n tulee ensisijaisesti hoitaa sekä punnita, missä muissa jäsenillemme tärkeissä toiminnoissa olemme mukana. MTK on ja sen tulee jatkossakin olla nimenomaan maanviljelijöiden , metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö, kuten Joensuun liittokokouksessa linjasimme. Tuon hyväksytyn kolmelinjaisen toimintamallin perusajatus on varmasti meille kaikille selvä, mutta sen perusajatuksen käytäntöön soveltaminen on vasta päässyt hyvään alkuun. Vaatii oman työnsä ja ottaa aikansa ennen kuin mainitun kolmen sektorin välinen , järjestön sisäinen yhteistyö on niveltynyt saumattomaksi ja tiiviiksi kokonaisuudeksi ja ennen kuin MTK:n toimintamalli on muotoutunut koko organisaation osalta luontevaksi tavaksi edustaa mainittua kolmilinjaista kokonaisuutta. Tarkoitan tällä sitä, että jokainen luottamus- ja toimihenkilö käytännön työssään, organisaatiomme eri sektoreilla, ottaa mahdollisimman hyvin huomioon koko järjestömme toimintakentän, jotta uskottavuus kaikkiin jäsenryhmiin ja järjestöstä ulos päin säilyy ja vahvistuu. MTK etsii muuttuvassa maailmassa kullekin ajalle sopivat toimintakeinot ja niin pitää ollakin. On kuitenkin asioita, jotka eivät muutu. - Järjestömme voima, vahvuus ja vaikuttavuus on ollut ja tulee varmasti jatkossakin olemaan sen yhtenäisyys. Yhtenäisyys ei synny käskemällä. Yhtenäisyys tavoitetaan koko organisaation saumattomalla, avoimella, aidolla ja luottamuksellisella yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella läpi koko organisaation, jäsenestä keskusliiton toimistoon ja päinvastoin. MTK:n toiminta on tekemiemme päätösten mukaisesti monipuolistunut. Tämän monipuolistumisen edelleen jatkuessa, on varmasti viisasta kiinnittää erityistä huomiota järjestön eheyteen ja yhtenäisyyden säilyttämiseen MTK:n valtuuskunta viitoittaa järjestömme toiminnan, käyttää budjettivaltaa ja valvoo järjestömme toimintaa ja sen rooli myös järjestömme yhtenäisyyden luojana ja säilyttäjänä on merkittävä. - Mitä aktiivisemmin valtuuskunta tehtävänsä hoitaa ja mitä vahvemmin valtuuskunnan antamia mahdollisuuksia hyödynnetään järjestön toiminnassa, sitä vakuuttavampi koko järjestö on niin ympäröivään yhteiskuntaan kuin omaan jäsenistöönsä päin. Toivotan MTK:n valtuuskunnalle ja koko järjestölle jatkuvaa menestystä arvokkaassa työssään suomalaisen maatalouden, metsätalouden ja maaseutuyrittäjyyden parhaaksi. ------------------------------------------------------------ Lisätietoja saat osoitteesta http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2002/04/11/20020411BIT00020/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2002/04/11/20020411BIT00020/wkr0002.pdf

Tilaa