Entistä useammin esiintyvät poikkeukselliset sääilmiöt uhkaavat Euroopan vehnäntuotantoa

Euroopan vehnäntuotantoalueet joutuvat tulevaisuudessa varautumaan aiempaa suurempiin satotappioihin, kun maapallon lämpeneminen aiheuttaa eteläisessä Euroopassa lisääntyvää kuivuutta ja lämpöpiikkejä ja pohjoisessa märkyyttä ja kylmyyttä etenkin kylvöaikaan. Poikkeukselliset sääilmiöt uhkaavat myös maailmanlaajuista elintarviketurvaa, sillä Eurooppa tuottaa lähes kolmanneksen maailman vehnästä.

Huolestuttavaa on se, että todennäköisyys useiden poikkeuksellisten ilmiöiden esiintymiseen saman vuodenajan aikana kasvaa jyrkästi vuosisadan puoliväliin mennessä. Tämä aiheuttaa erityisen suuria haasteita kasvinjalostajille ja kasvintutkijoille.

Vehnäsatoja verottavat tulevaisuudessa muun muassa kuumien päivien yleistyminen, kuivuus, myöhäinen keväthalla ja kovat talvet. Toisaalta kylmät ja märät sääolosuhteet voivat lisätä kasvitautipainetta ja lakoutumista ja näin vaikeuttavat sadon keräämistä. Ne myös hankaloittavat maaperän kunnon hallintaa.

– Tulokset ovat hyvin hälyttäviä, kun otetaan huomioon, että Eurooppa tuottaa 29 prosenttia maailman vehnästä. Viime vuosina olemme todistaneet poikkeuksellisten ja äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia viljantuotantoon tärkeillä maanviljelyalueilla. Nämä ilmiöt ovat olleet yksi tärkeimmistä syistä kasvavaan elintarvikepulaan ja elintarvikkeiden hintapiikkeihin, toteaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n professori Reimund Rötter .

Poikkeuksellisten ilmiöiden vaikutukset vaikeita arvioida

Rötter kollegoineen on selvittänyt ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä viljelykasveille CropM/FACCE MACSUR-tutkimuksessa. Alun perin Suomen ilmastoriskien analysointiin kehitettyä viljely- ja ilmasto-olosuhteiden indikaattorimenetelmää sovellettiin nyt vehnän viljelyn riskien analysointiin koko Euroopan laajuisesti.

Uusi metodi auttaa paljastamaan useiden ilmastoon ja maanviljelyyn liittyvien haittojen, kuten hallan, vettymisen, kuivuuden ja lämpörasituksen vaikutukset. Kun sitä käytetään yhdessä viljasatojen simulointimenetelmien kanssa, on mahdollista arvioida paikallisia sopeuttamisstrategioita, kuten tutkijat ovat jo aiemmin todenneet tutkiessaan ohran viljelyä Suomessa.

– Useimmat nykyään käytetyt viljasatojen simulointimallit eivät vielä sovellu poikkeuksellisen sään tai ääri-ilmiöiden vaikutusten arviointiin. Lisäksi saatavilla ei ole tarpeeksi tietoa, jotta simulointimalleja voitaisiin soveltaa suurille alueille, Reimund Rötter kertoo.

Uudet lajikkeet ovat tarpeen tulevaisuuden ympäristöissä

Poikkeuksellisten sääilmiöiden lisääntyminen vaikeuttaa paitsi satomäärien ennustamista myös tulevaisuuden ilmaston kanssa paremmin selviytyvien kasvien jalostamista.

– Ilmasto-olosuhteiden rajut alueelliset vaihtelut vaativat myös alueellisia ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategioita. Toisilla alueilla pitää pystyä viljelemään lajikkeita, jotka kestävät kuumuutta, toisaalla kasvin pitää kestää kuumuuden lisäksi myös kuivuutta. Toisilla alueilla viljalajikkeen pitää selvitä matalista lämpötiloista ja kestää maan vettymistä.

– Tutkimuksen ja maatalouspoliittisten päätösten pitäisikin tukea vehnän lajikkeiden monimuotoista kehittämistä ja mallinnusta, jotta markkinoille saadaan kehitettyä ”tulevaisuuden ympäristöihin” soveltuvia, erityyppisiä vehnälajikkeita, Reimund Rötter toteaa.

Samat riskit myös muilla viljoilla

FACCE MACSUR -projektissa tehdään Euroopan alueellisia pilottitutkimuksia ilmastonmuutosten vaikutuksista sekä ruoantuotannon ja viljelytapojen sopeuttamisesta tulevaisuuden ilmastoon. Vehnän lisäksi projektissa kehitettyä indikaattorimenetelmää voidaan soveltaa myös muiden viljojen riskien arviointiin. Suomen alueellista tutkimusta tehdään Pohjois-Savossa.

– Vaikka tutkimustuloksemme koskevat poikkeuksellisten sääilmiöiden aiheuttamia riskejä vehnänviljelyssä, samat riskit koskevat myös muita viljelykasveja, sillä niiden kasvuajat ja herkät kaudet menevät osittain päällekkäin, Reimund Rötter muistuttaa.

Tutkimusta sekä alueellisista että globaaleista ilmastonmuutoksen viljelykasveille aiheuttamista vaikutuksista tehdään parhaillaan maailmanlaajuisessa AgMIP-projektissa ja eurooppalaisessa yhteisen ohjelmasuunnittelun FACCE-JPI:n MACSUR-tietämyskeskuksessa. Suomeen soveltuvaa lähestymistapaa kehitetään parhaillaan MTT:n MODAGS-hankkeessa.

Tutkimustulokset julkaistiin Nature Climate Change -lehdessä 25. toukokuuta 2014 artikkelissa Trnka, M., Rötter, R.P., Ruiz-Ramos, M. et al. (2014). Adverse weather conditions for European wheat production will become more frequent with climate change. doi: 10.1038/NCLIMATE2242. Abstrakti on saatavilla lehden verkkosivuilla: http://www.nature.com/nclimate/journal/vaop/ncurrent/full/nclimate2242.html

Aiemmat tulokset ilmastoon liittyvistä riskeistä ja paikallisista ohran viljelyn sopeuttamisstrategioista Suomessa julkaistiin Ecology and Evolution -lehdessä artikkelissa Rötter et al. (2013):  Modelling shifts in agroclimate and crop cultivar response under climate change. Ecology and Evolution , 3 (12), 4197–4214. doi:10.1002/ece3.782. Artikkeli on saatavilla: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ece3.782/full

Lisätietoja:
Professori Reimund Rötter, puh. 029 531 7705, reimund.rotter@mtt.fi
FACCE MACSUR-tietämyskeskus: www.macsur.eu
MTT:n MODAGS-hanke:
http://mtt.fi/modags/modags_Indicators.html

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT  on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus, www.mtt.fi . 1.1.2015 MTT yhdistyy Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi , www.luonnonvarakeskus.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Tilaa

Liitteet & linkit