Etelä-Suomen maataloutta koskevan 141-artiklan sopimusteksteistä kirjavia tulkintoja

Maaseutupolitiikan professori Hilkka Vihinen MTT:stä (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) otti kantaa ja esitti tulkintoja perjantain (19.10.) Kauppalehdessä koskien Etelä-Suomen maatalouden kansallista tukea ja sen taustalla olevan sopimustekstin juridista asemaa. Toistaiseksi sopimustekstistä ei kuitenkaan ole yksiselitteistä juridista tulkintaa. EU:n komission ja Suomen kannanotot poikkeavat toisistaan täysin.

Suomen maatalouden kehittämisen kannalta 141-artiklan sopimustekstin tulkinta on kohtalon kysymys. Toistaiseksi EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ja sitä täydentävä kansallinen politiikka ovat aikaansaaneet tyydyttävät taloudelliset edellytykset kehittää Suomen maataloussektoria. Kilpailukyvyn kannalta välttämätön rakennekehitys on edennyt ripeästi ja elintarvikkeiden tarjonta on kyetty pitämään vahvana. Elintarvikkeiden kauppa on kasvanut voimakkaasti, mutta samalla se on Suomen kannalta yhä alijäämäisempää. Kaupan alijäämä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja vuonna 2006 se oli revennyt jo noin 1,7 miljardiin euroon.

Maatalouden tuottavuus on Suomessa epäedullisten luonnonolojen vuoksi merkittävästi heikompi kuin Keski-Euroopan suurilla maatalousalueilla. Odotettavissa onkin, että ilman kansallisia toimenpiteitä, joilla täydennetään EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, Suomen maatalous- ja elintarvikesektorilla alkaa raju alasajo.

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Tilaa

Liitteet & linkit