EU-maiden maatalouden kannattavuuserot pienenivät

EU-jäsenmaiden suuret maatalouden kannattavuuserot supistuivat hieman vuonna 2005. Baltian maat olivat parhaassa ja Suomi sekä erityisesti Tanska ja Ruotsi heikoimmassa kolmanneksessa. Maatalouden keskimääräinen kannattavuustaso EU:ssa on kaiken kaikkiaan heikko – pääoman tuottoprosentti on vain 0,8.

Kannattavuustulokset perustuvat MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) laskelmiin EU:n FADN-tietokannan luvuista. Tulokset ovat nähtävissä nyt englannin lisäksi myös suomeksi ja ruotsiksi Taloustohtorin FADN-verkkopalveluissa, www.mtt.fi/taloustohtori

EU:ssa yrittäjäperheen työlle ja pääomalle korvaukseksi jäävä maataloustulo oli vuonna 2005 edeltäneen vuoden tavoin noin 18 000 euroa. Jäsenmaiden keskimääräiset maataloustulot vaihtelivat Slovakian ja Kyproksen alle 4 000 eurosta aina Belgian lähes 50 000 euroon asti. Suomessa maataloustulo oli EU:n 9:nneksi suurin, 20 000 euroa.

BALTIA YHÄ KÄRJESSÄ

Kannattavuuskerroin oli EU:ssa keskimäärin edeltäneen vuoden tasolla, 0,72, eli maatalousyrittäjä sai työtunnilleen 72 prosenttia maataloustyöntekijän palkasta. Kannattavuuserot olivat EU:n jäsenmaissa edelleen suuret, vaikka erot hiukan tasoittuivat. Parhaimmissa eli Baltian maissa kannattavuuskerroin heikkeni noin 1,5:n tasolle sekä parani heikoimpiin kuuluvissa Ruotsissa ja Tanskassa 0,20:n ja 0,26:een. Suomen kannattavuuskerroin säilyi vuoden 2004 tasolla, 0,6, joka oli EU:n 9:ksi heikoin.

Kannattavuuskerroin ylitti 1.0:n vain seitsemässä jäsenmaassa, joilla siis kaikki tuotantokustannukset huomioiva yrittäjävoitto jäi positiiviseksi. Keskimäärin EU:ssa yrittäjänvoitto oli negatiivinen, noin -7 100 euroa. Keskimäärin EU:ssa kannattavuus oli sitä parempi, mitä suurempi oli tilakoko. Pienimmässä kokoluokassa kannattavuuskerroin oli 0,3 ja suurimmassa 1,6. Keskiarvotasolla kannattavuuskerroin ylitti yhden vain sika- ja siipikarjatiloilla sekä viinitiloilla.

Oman pääoman korkovaatimuskustannus perustui velkojen korkoprosenttiin, joka vaihteli jäsenmaittain yhdestä prosentista viiteen. Yrittäjäperheen omasta työstä aiheutuva palkkavaatimuskustannus perustui työtuntimäärän ja jäsenmaittain vieraasta työstä maksettuun tuntipalkkaan. Näin työn ja pääoman hinnat, samoin kuin muidenkin panosten, ovat laskelmissa kunkin jäsenmaan hintatason mukaisina. Tuntipalkkatavoite vaihteli Baltian maiden alle kahdesta eurosta Tanskan lähes 19 euroon.

– Tanskan alhaiset kannattavuustulokset osoittavat, että korkea tuottavuuskaan ei takaa kannattavuutta, jos tukien lisäksi myös tuotehinnat ovat alhaiset suhteessa panoksista, siis myös työstä, pääomasta ja vuokratuista resursseista, maksettuihin hintoihin, huomauttaa kannattavuuskirjanpidosta ja Taloustohtorin verkkopalveluista vastaava laskentatoimen päällikkö Arto Latukka MTT:stä

KANNATTAVUUSTULOKSET TALOUSTOHTORISTA

MTT:n FADN Standard Results -verkkopalvelu tarjoaa maatalouden tulokset EU-jäsenmaittain, alueittain, tilakokoluokittain ja tuotantosuunnittain. Tietokanta sisältää vuosilta 1989 - 2005 kaikkiaan noin miljoonan maatalousyrityksen tilinpäätös- ja tuotantotiedot. Suomen tiedot perustuvat kannattavuuskirjanpitoaineistoon tässä EU:n Komission tietokannassa.

FADN Advanced Results -palvelu tarjoaa MTT:n eri jäsenmaille laskemat kannattavuustunnusluvut sisältäen maataloudessa käytettyjen kannattavuusmittareiden lisäksi myös yleisen laskentatoimen kannattavuusmittarit. Näin maataloutta voidaan verrata muihin toimialoihin. – Palveluissa on käyty viimeisen puolen vuoden aikana 75 eri maasta, toteaa Latukka.

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Tilaa