Gluteenitonta ja terveellistä kvinoaa viljellään myös Suomessa

Kvinoa on saavuttanut superruoan maineen maailmalla, ja YK on nimennyt sen vuoden 2013 kasviksi. Nyt Kvinoan viljely on mahdollista Suomessakin. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ssä on 15 vuoden kotiuttamisella saatu oloihimme sopeutunut siemenkanta.

MTT:n SustaSpecial-hanke ja Rainingon luomutila kutsuvat asiantuntijoita ja tiedotusvälineitä syysväreissä hehkuvan kvinoapellon laitaan kuulemaan kokemuksia uutuuskasvin tuotannosta ja terveellisyydestä sekä maistelemaan kvinoatuotteita ke 11.9. klo 10 alkaen.

Pellon osoite on Alikulmantie, Tarvasjoki. Tapahtumapaikalle on opastus 10-tieltä (n. 26 km Turusta Hämeenlinnaan päin) tienhaarasta Juva 5, josta on pellolle matkaa noin 2,5 km. Punertavaksi sävyttynyt pelto sijaitsee tien vasemmalla laidalla. Ilmoittauduthan tapahtumaan viimeistään ma 9.9. mennessä osoitteeseen marjo.keskitalo@mtt.fi

Sopii astronauttien ruoaksi

1990-luvun loppupuolella MTT:n erikoistutkija Marjo Keskitalo opiskeli USA:ssa. Siellä hän tutustui kasviin, jonka NASA:n tutkimukset olivat osoittaneet soveltuvan astronauttien ruokavalioon. Andeilla inkat ovat viljelleet kvinoaa jo tuhansia vuosia.

– Halusin selvittää sellaisen kasvin viljelymahdollisuuksia myös meillä. Etsin pieniä siemeneriä eri puolilta maailmaa kokeisiimme, joista jalostui vuosien mittaan oloihimme sopeutunut siemenkanta. Ulkomaisten tutkijoiden ihmetykseksi kvinoa tuleentuu ja tuottaa satoa nyt Suomessa, Keskitalo iloitsee.

Nelisen vuotta sitten kasvi löysi paikkansa lietolaiselta, Juha ja Kari Rainingon maatilalta. Kokemukset kvinoan soveltumisesta luomuun sekä ruuanvalmistukseen ovat olleet kiinnostavia ja työn jatkamisen kannalta rohkaisevia.

– Kasvin satomäärät ovat hyvinkin vertailukelpoisia muiden piensiemenisten vaihtoehtojen kanssa. Jonkin verran työtä lisää se, että siementen pinnalla olevat saponiinit tulee poistaa ennen käyttöä, Kari Raininko kertoo.

Rainingot ja heidän lapsensa harrastavat urheilua. He ovat havainneet kvinoapainotteisen ruokavalion parantavan kestävyyttä ja suorituskykyä.

Aminohapot oikeassa suhteessa

Kvinoan siemeniä hyödynnetään viljojen tapaan, vaikka kasvi kuuluu revonhäntäkasveihin ja onkin niin sanottu valevilja.

Erityistä kvinoassa on siementen valkuainen, josta löytyy kaikkia yhdeksää ihmisen tarvitsemia välttämättömiä aminohappoja juuri oikeassa suhteessa. Tasapainoinen aminohappokoostumus onkin harvinaista kasvikunnan tuotteissa.

Siemenissä on runsaasti tärkkelystä, mikä viljoista poiketen sulaa elimistössä hitaasti ja pitää nälän loitolla pitkään. Siemenet sisältävät myös kolesterolitonta kasviöljyä ja ravintokuituja sekä hivenaineista fosforia, magnesiumia, rautaa ja kalsiumia. Gluteenittomuutensa takia kvinoa soveltuu myös keliaakikoille.

Lisätietoja:
Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT, puh. 029 5317341, marjo.keskitalo@mtt.fi
Rainingon luomutila, Lieto, puh. 0400 802 052

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Lisätietoja www.mtt.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Tilaa

Liitteet & linkit