Herukoiden säilytyshanke löysi kadonneita lajikkeita

Musta- ja punaherukoiden sekä karviaisen geenivarat voidaan turvata tuleville sukupolville entistä paremmin. RIBESCO-hanke selvitti, kuinka varmistetaan arvokkaimpien viljeltyjen herukoiden säilyminen. Samalla löytyi kadonneiksi luultuja tai väärin nimettyjä lajikkeita.

MTT:n johtamassa nelivuotisessa hankkeessa oli mukana kahdeksan Itämeren maata, joiden tutkimuslaitoksissa on säilytetty eri aikakausien lajikkeita, paikalliskantoja ja alkuperältään tuntemattomiakin herukoita.

Projekti yhdisti eri maiden geenivaratyön voimavarat, ja kerätyt kokoelmat inventoitiin yhtenevästi. Näin kasvien ominaisuudet saatiin mitattua vertailukelpoisesti ja valittua arvokkaimmat säilytettäväksi varmennetusti.

– Geenivaratyö on välttämätöntä, sillä viljelyssä olevien herukkalajikkeiden määrä on hyvin pieni ja vanhat lajikkeet ovat häviämässä, painottaa MTT:n erikoistutkija Saila Karhu .

Löytyi naapurin puolelta

Kokoelmista löytyi joissakin maissa jo kadonneiksi luultuja herukan lajikkeita. Suomalaisia vanhoja, etsintäkuulutetuiksi julistettuja karviaislajikkeita löytyi useista naapurimaista.

– Löytöjen myötä saamme vanhat Olavimme, K. F. Packalénimme ja Lepaan Valiomme takaisin syntysijoilleen Suomeen, Karhu iloitsee.

Nimettömille löytyi nimet

Herukkakokoelmissa olevista kannoista selvitettiin myös sukulaisuussuhteita molekyylibiologisin menetelmin ja lajikkeiden aitous varmistettiin. Tutkimus paljasti useita väärin tai puutteellisesti nimettyjä lajikkeita, esimerkiksi Brödtorp-nimellä säilytetään Ruotsissa perimältään erilaista kantaa kuin Suomessa.

– Löysimme myös kymmeniä lajikkeita, joita tarpeettomasti säilytettiin useissa kokoelmissa. Suomen kokoelmassakin useat puutarhoista kerätyt nimeämättömät punaherukat osoittautuivat tuiki tavallisen Punainen Hollantilainen -lajikkeen muodoiksi.

Tutkimuksessa selvisi myös eri lajikkeiden suuret laadulliset erot. – Esimerkiksi mustaherukan C-vitamiinipitoisuus saattoi parhaissa lajikkeissa olla viisinkertainen suhteessa heikompiin. Järeimpiä vitamiinipommeja analysoitiin Rengosta löytyneistä vihreämarjaisista kannoista, Karhu kertoo.

Säilyy pelloilla tai pakasteena

Herukan pohjoiseurooppalaiseen ydinkokoelmaan päätettiin valita 1800 herukkakannasta noin 300 kantaa, jotka säilytetään erityisellä huolella tulevien kasvinjalostajien, tutkijoiden ja elinkeinoelämän käyttöön. Herukoita säilytetään pääosin pelto-oloissa, mutta Suomessa käytetään myös syväjäädytystä.

MTT:n Laukaan toimipaikassa säilötään 150 pakkasasteessa kymmeniä mustaherukan lajikkeita, kotimaisten lisäksi Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Saksasta ja Virosta.

Mittavaan hankkeeseen osallistuneet tutkimuslaitokset ja Euroopan Komissio ovat rahoittaneet työtä yhteensä noin miljoonalla eurolla.

Lisätietoja:
erikoistutkija Saila Karhu, MTT, puh. (02) 477 2206, saila.karhu@mtt.fi

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Tilaa

Liitteet & linkit