Itäsuomalaisen kyytön evakkomatka jatkuu vankilasta opetusmaatiloille

Sukevan avovankilaosaston monikymmenpäinen itäsuomenkarja pääsee pian uusiin koteihinsa. Tänään perjantaina 14.3.2008 Sukevan Iskolassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa allekirjoitettiin asiakirjat, joissa Itä-Suomen aluevankila luovutti kyyttöjen omistusoikeuden Kainuun ammattiopistolle sekä Ahlmanin ammattiopistolle. Kyyttöjen elävä geenipankki siirtyy Sukevan vankilatilalta Kajaanissa ja Tampereella sijaitseville opetusmaatiloille.

Itäsuomen aluevankilaan kuuluvan Sukevan avovankilaosaston toiminta päättyy elokuussa 2008 ja samalla vankilatilan toiminta loppuu. Maa- ja metsätalousministeriö perusti viime vuonna työryhmän selvittämään, mihin Sukevan kyytöt saadaan sijoitettua geenipankkitoiminnan varmistamiseksi. Uudet kasvatuspaikat löytyivät luonnonvara-alan oppilaitoksista.

– Geenipankki tuo lisäarvoa oppilaitoksellemme. Ennen kaikkea kyyttöjen kasvatus tarjoaa uusia ulottuvuuksia opetuksen ja luonnonvara-alan elinkeinojen kehittämiseksi, toteaa luonnonvarayksikön johtaja Leena Karjalainen Kainuun ammattiopistosta. – Kyyttöjen suojelutyö on konkreettinen asia, jonka puitteissa verkostoidumme tutkimuksen, neuvonnan ja PK-yritysten kanssa, hän listaa oppilaitokselle tulevia hyötyjä geenipankin ylläpitämisestä.

Samoilla linjoilla on Ahlmanin ammattiopiston rehtori Tarja Hovila. – Tiedottaminen eläinten geeniperimän suojelusta sekä kyytön tuotteistaminen ja markkinointi on meille uudenlainen mahdollisuus kehittää oppilaitostamme.

Aivan ilman kyyttöjä Itä-Suomen aluevankilakaan ei jää. – Haluamme olla vaikuttamassa kyyttöjen suojeluun myös tulevaisuudessa. Meille on jo valittu Kainuuseen lähtevä kummikyyttö, jonka elämää seuraamme jatkossa, toteaa Itä-Suomen aluevankilan johtaja Heikki Kokkonen.

SUKEVAN KARJA SUOJELUOHJELMAN YDIN

Sukevan karja on ollut avainasemassa itäsuomenkarjan säilyttämisessä. Kyytöt olivat häviämässä 1980-luvulla. Tuolloin MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) professori Kalle Maijala onnistui yhteistyössä vankeinhoitolaitoksen kanssa kokoamaan Sukevan karjaan kaikki jäljellä olleet kyyttösuvut.

– Sukevan karja on ollut suojeluohjelman ydin. On erinomainen asia, että kyytön elävä geenipankki on jatkossa kahdella eri maatilalla suojelutoimintaan liittyvien riskien minimoimiseksi, toteaa dosentti, erikoistutkija Juha Kantanen MTT:stä.

Vuonna 1898 perustettu itäsuomenkarjan kantakirja on maamme vanhin. Kyyttöjä kasvatettiin alun perin maamme kaskialueilla, ja rotu on osa suomalaisten kansallista muistia sekä historiallisia vaiheita. Kyytöt muun muassa selvisivät vaikeat evakkomatkat karjalaisten rinnalla. Rodun geeniperimän säilyttäminen kuuluu Suomen kansalliseen eläingeenivaraohjelmaan, jolla toteutetaan YK:n biodiversiteettisopimuksen velvoitetta Suomen maatalouden geenivarojen säilyttämisestä. Ohjelmaan kuuluvaa alkuperäisrotujen säilyttämistä koordinoi MTT. Säilytys perustuu tiloilla pidettäviin eläimiin ja niiden varmuusvarastoihin, sperma- ja alkiopankkeihin. Koko Suomen kyyttökanta on tällä hetkellä vain vajaa 500 eläintä.

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Tilaa