Kulutuskäyttäytymistä on vaikea ohjata sokeri- ja rasvaveroilla

Kuluttajat reagoivat laiskasti kohdennettuihin elintarvikeveroihin. Alle 20 prosentin vero rasvaisille ja sokeria sisältäville elintarvikkeille ei muuttaisi suomalaisten kulutuskäyttäytymistä. Hyvää tarkoittavat verot saattaisivat kääntyä itseään vastaan, eikä niiden kaikkia vaikutuksia voi ennakoida.

Liikalihavuus ja ruokavalioon liittyvät sairaudet ovat lisääntyneet, eikä perinteinen valistustoiminta ole kääntänyt tätä suuntausta. Tällä hetkellä poliittiset päättäjät pohtivat, voisiko kulutusta ohjata epäterveellistä ruokaa verottamalla ja terveellistä ruokaa tukemalla.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on laatinut katsauksen suomalaisista ja kansainvälisistä tutkimustuloksista, jotka koskevat elintarvikkeiden kohdennettujen verojen ja tukien tehokkuutta kansalaisten ravitsemusterveyden kohentamisessa.

Valmistevero ei edistä terveyttä vaan valtion tulonsaantia

Tällä hetkellä Norjalla, Tanskalla ja Unkarilla on jo kohdennettuja elintarvike- tai ravintoaineveroja, ja Ranska liittyy tähän joukkoon ensi vuonna. Suomessa otettiin vuoden 2011 alussa käyttöön keskimäärin viiden prosentin valmistevero makeisille, alkoholittomille juomille ja jäätelölle.

Tutkijat laskevat, että pieni valmistevero on tehoton, sillä maltillisilla, alle 20 prosentin veroilla ei saada aikaan suuria muutoksia kulutuskäyttäytymisessä. Lisäksi valmisteveroa sovelletaan samansuuruisena ravitsemuksellisilta ominaisuuksiltaan hyvin erilaisiin ruokiin ja juomiin.

MTT:n professori Xavier Irzin mielestä tämän tyyppinen vero olisi puolustettavissa, mikäli siitä saadut tulot ohjattaisiin terveellistä ruokavaliota edistäviin kampanjoihin. Näin ei Suomessa kuitenkaan tehdä.

– Kuluttajat reagoivat varsin laiskasti kohdennettuihin elintarvikeveroihin. Lisäksi veron tulisi olla kohdennettu niin, että kuluttajilla on mahdollisuus korvata epäterveelliset valinnat terveellisemmillä, Irz pohtii.

Veron vaikutuksia vaikea arvioida

Xavier Irz kertoo, kuinka hyvää tarkoittavilla veroilla on usein tahattomia vaikutuksia.
– Esimerkiksi kaksi isobritannialaista tutkimusta osoittavat, että tyydyttyneiden rasvojen tärkeimmistä lähteistä perittävä korotettu arvonlisävero saakin sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden kasvuun. Veron tahattomana seurauksena hedelmien, kasvisten ja monityydyttymättömien rasvojen nauttiminen vähenee, sillä ihmiset eivät halua luopua kalliimmin verotetuista rasvaisista tuotteista. He säästävät jättämällä vihannekset hyllyyn.

– Kansanterveyden kannalta on tärkeä muistaa, että veron vaikutuksia ruokavalion laatuun ja ravitsemusterveyteen on vaikea arvioida. Jos halutaan parantaa ruokavalion laatua, erilaisia veroja ja tukia pitäisi yhdistellä harkiten. Lisäksi olisi vertailtava erilaisten kannustinjärjestelmien kustannustehokkuutta, painottaa Irz.

Suomalaista tutkimusnäyttöä ei löydy

Kohdennettujen elintarvikeverojen ja -tukien vaikutusta ruokavalioon on Suomessa arvioitu ainoastaan kahdessa tutkimuksessa. Toisen mukaan verotuksella voidaan ohjailla suomalaisten ruokavalion laatua, toisen mukaan taas ei.

MTT:n professori Jyrki Niemen mielestä kohdennettujen elintarvikeverojen tai -tukien tutkimusnäyttö on kaiken kaikkiaan hataraa. Tyydyttyneeseen rasvasisältöön perustuvaa veroa tai kuitupitoisuuteen perustuvaa tukea, ei ole tutkittu lainkaan. Myöskään erityyppisten säännösten kustannustehokkuutta halutun terveysvaikutuksen saamiseksi ei ole toistaiseksi analysoitu.

Tutkimuksesta tehty raportti ”The effectiveness of differentiated food taxes in promoting dietary quality and nutritional health: A review of the international and Finnish evidence” on luettavissa verkossa osoitteessa: www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti32.pdf

Englanninkielinen raportti sisältää myös suomenkielisen yhteenvedon “Kohdennettujen elintarvikeverojen tehokkuus terveellisen ruokavalion ja ravitsemusterveyden edistäjinä: Katsaus kansainvälisistä ja suomalaisista tutkimuksista saatuun näyttöön” Yhteenveto on luettavissa osoitteessa: www.mtt.fi/julkaisut/talous/elintarvikevero.pdf 

Lisätietoja:
professori Xavier Irz, MTT, puh. 0400 203 707, xavier.irz@mtt.fi
professori Jyrki Niemi, MTT, puh. 0400 753 011, jyrki.niemi@mtt.fi

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Tilaa

Liitteet & linkit