Kuminan viljely vientiin kannattaa

Kumina on suomalainen vientimenestys: tuotantoketju toimii vaivattomasti, ja lähes koko sato viedään ulkomaille. Kumina on tällä hetkellä yksi Suomen kannattavimmista viljelykasveista, ja sen todellinen satopotentiaali on huomattavasti virallista sato-odotusta parempi.

Suomi on noussut muutaman viime vuoden aikana yhdeksi maailman johtavista kuminan viejämaista. Suomalaista kuminaa toimitetaan yli 40 maahan, etupäässä Euroopan maihin, Yhdysvaltoihin ja Intiaan. Kuminaa viljellään Suomessa jo 1 500 tilalla yhteensä 15 000–20 000 hehtaarilla. Kuminan viljelyala on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

– Kuminan satopotentiaali on moninkertainen nykyiseen keskisatoon verrattuna. Nyt alamme ymmärtää, miten ja millä tavoin huippusatoja saadaan, kertoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kuminatutkimusta luotsannut erikoistutkija Marjo Keskitalo .    

Mahdollisuus jopa kaksinkertaistaa sato

Kuminan virallinen keskisato on ollut vain noin 500 kiloa hehtaarilta. MTT:n ja ProAgria Keskusten Liiton yhteishankkeessa Ylivoimainen kuminaketju – Superior Caraway Chain selvisi kuitenkin, että tiloilla saadut yhden vuoden huippusadot voivat lähestyä 2 000 kiloa hehtaarilta. Tätäkin suurempiin satoihin on päästy koeoloissa.

– Kumina on ollut yksi kannattavimmista viljelykasveista viime vuosina. Taloudellisen tuotannon raja kulkee noin 700–800 kilossa hehtaarilta, kertoo ProAgrian palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen .

Viljelymenetelmiä tarkistamalla ja kehittämällä keskisatoa pystytään nostamaan. Kumina on monivuotinen kasvi, ja siitä otetaan satoa perustamisvuoden jälkeen yleensä kahden seuraavana vuoden ajan. Kuminaa viljellään melkein koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

– Kumina tarvitsee ravinteikkaan ja mullansekaisen maan. Riittävällä lannoituksella, sopivalla kylvötiheydellä, onnistuneella rikkakasvien torjunnalla ja oikea-aikaisella puinnilla voidaan jopa kaksin–kolminkertaistaa sato, luettelee Marjo Keskitalo.

Tuotantoketju toimii kuin rasvattu

Kuminaa viljellään mausteeksi ja kosmetiikkateollisuuden raaka-aineeksi. Tuotantoketjun toimivuus on edistänyt kuminan voittokulkua merkittävästi. Ketjun voima on tutkimuksen, neuvonnan, viljelijöiden ja kuminaa markkinoivien yrittäjien saumattomassa yhteistyössä, joka tähtää parantamaan suomalaisen kuminan asemaa maailmalla.

– Kuminayrittäjät ovat tehneet arvokasta työtä ja saavuttaneet vahvan maailmanmarkkina-aseman. Menestystarinaan tarvitaan myös innostuneita kuminan viljelijöitä. Kuminaa viljelevät tilat ovat kooltaan keskimääräistä suurempia. Tilakohtaiset viljelyalat liikkuvat 10–20 hehtaarin välillä, Marjo Keskitalo kertoo.

Kumina auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen

Kumina on tulevaisuuden kasvi myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta. Monivuotinen kumina ulottaa juurensa syvälle maahan ja muodostaa paljon biomassaa. Kasvi tuokin toivottua vaihtelua viljapainotteisiin viljelykiertoihin, parantaa maan rakennetta ja lisää seuraavien kasvien satoja.

Hankkeen loppuseminaareissa 25. maaliskuuta (Jokioinen) ja 27. maaliskuuta (Ilmajoki) esitellään hankkeen päätulokset sekä kerrotaan keinoja satovarmuuden nostoon ja kilpailukyvyn parantamiseen. Samalla julkaistaan MTT Raportti -sarjassa ilmestyvä Kumina suomalaisena tuotantokasvina – Tutkimustuloksia viljelyvarmuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi .

Vuonna 2010 alkanut Ylivoimainen kuminaketju – Superior Caraway Chain -hanke paransi vientikasvi kuminan viljelyvarmuutta. Hanketta veti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT yhdessä ProAgria Keskusten Liiton kanssa. Hanke toteutettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella. Hankkeen kotisivu löytyy osoitteesta www.agronet.fi/kumina .

Lisätietoja :

Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT, puh. 029 531 7341, marjo.keskitalo@mtt.fi

Palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto, puh. 050 341 4406, sari.peltonen@proagria.fi

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Lisätietoja www.mtt.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Tilaa