Lehmä muuttaa käyttäytymistään, kun sen terveydentila heikkenee

Kun lehmä sairastuu utaretulehdukseen, sen käyttäytyminen muuttuu ja maidon laatu heikkenee. Karjanhoitaja huomaa tulehduksen merkit maidosta lehmän tullessa lypsylle, mutta voidaanko sairastumisen merkkejä nähdä muulla tavoin ja vieläkin aikaisemmin? 

Lypsylehmä muuttuu levottomaksi neljä tuntia sen jälkeen, kun se on sairastunut bakteerin aiheuttamaan utaretulehdukseen. Samaan aikaan ilmenevät etenevän tulehduksen muut oireet kuten lämmönnousu ja utareen turvotus. Tarkka karjanhoitaja voi kuitenkin havaita alkavan tulehduksen merkit maidosta jo kaksi tuntia aiemmin, ilmenee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kotieläintuotannon tutkimuksen johtaja Jutta Kaupin väitöstutkimuksesta.

– Tutkimuksessa ensimmäiset sairastumisen oireet havaittiin maidossa, mutta käyttäytymisen muuttuminen toimi lehmän terveydentilan muuttumista kuvaavana indikaattorina, Jutta Kauppi summaa tutkimuksen tuloksia.

Käyttäytymisen muutosten ja maidon laadun muutosten havaitseminen riittävän ajoissa on kuitenkin hankalaa. Perinteisellä lypsyasemalla utaretulehdus havaitaan usein vasta lypsytilanteessa, ja automaattilypsynavetassa pahimmillaan silloin, kun lehmä on jättänyt menemättä lypsylle tai sillä on lypsyhistoriassaan useita epäonnistuneita lypsy-yrityksiä. Kaupin väitöstutkimuksessa haettiin kriittisiä käännepisteitä lehmän käyttäytymisen ja terveydentilan heikkenemisen välillä.

– Lehmän käyttäytymisen muutokset ja levottomuus osoittautuivat lupaaviksi alkavan sairauden indikaattoreiksi. Yllätykseksemme muutokset maidossa näkyivät jo niitäkin aiemmin, kun taas infrapunakamera havaitsi utareen tulehdusmuutokset vasta neljän tunnin kuluttua tulehduksen alkamisesta, Jutta Kauppi kertoo.

Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin lehmien käyttäytymisen muutoksia suhteessa automaattisen lypsyn onnistumiseen sekä hoitokäytäntöjen ja lypsytavan muutoksiin.

Karjanhoitajan apusilmät löytyvät teknologiasta

Karjanhoitajan hyvän karjasilmän lisäksi teknologiaa hyödynnetään voimakkaasti nykynavetassa lehmien ruokinnan, lypsyn onnistumisen, lehmien aktiivisuuden ja terveydentilan seurannan työkaluina. Koska jotkut lehmät ovat luontaisesti aktiivisempia kuin toiset, teknologia ei yksistään auta tunnistamaan sairastumassa olevaa lehmää.

– Meillä on olemassa nippu hyviä ohjelmistoja ja navettateknologiaa, mutta karjansa tuntevan hoitajan rooli näiden työkalujen tuottamien signaalien tulkinnassa ja hoitopäätösten tekemisessä on olennainen, Jutta Kauppi huomauttaa.

– Nykyajan suurissa karjoissa ja uusissa korkean teknologian navetoissa korostuvatkin sekä karjanhoitajan osaaminen että karjanhoitajan, lehmän ja teknologian välisen vuorovaikutuksen toimivuus, hän painottaa.

Jatkossa eläinten hyvinvoinnin ja hyvinvointiteknologian tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ja rakentaa mittaristoja, joiden avulla sairastumista ennakoivat signaalit saadaan poimittua entistä aiemmin. Näin saataisiin käynnistettyä ennaltaehkäisevät toimet entistä aikaisemmin ja voitaisiin vaikuttaa lehmän sairastumiseen sekä lyhentämään paranemiseen kuluvaa aikaa.

– Utaretulehdus on sekä maatilayrittäjän että lehmän näkökulmasta erittäin harmillinen. Kun tulehdus on päässyt vauhtiin, lehmä on todella kipeä. Myöskään maito ei kelpaa ruokaketjuun, sillä antibioottihoidon ansiosta hävikki on melkoinen ja maito joudutaan laskemaan viemäriin koko lääkinnän varoajan verran. Niin lehmän hyvinvoinnin kuin sairastumisen taloudellisten vaikutusten vuoksi nämä signaalit pitäisikin havaita mahdollisimman kattavasti ja aikaisin, Jutta Kauppi toteaa.

MSc Jutta Kaupin väitöskirja "Dairy cow behaviour in relation to health, welfare and milking” esitetään tarkastettavaksi Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston Biokeskuksessa (Biokeskus 3, Luentosali 2402, Viikinkaari 1) perjantaina 10.10.2014 kello 12. Väitöskirja kuuluu eläinten hyvinvointitieteen alaan.  Vastaväittäjänä toimii professori Knut Bøe (Norwegian University of Life Sciences) ja kustoksena professori Anna Valros.

Lisätietoja:
Jutta Kauppi, MTT
jutta.kauppi@mtt.fi
Puh. 029 531 7749

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus, www.mtt.fi. 1.1.2015 MTT yhdistyy Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi, www.luonnonvarakeskus.fi

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Tilaa

Liitteet & linkit