Lihan hinnan ja eloporotuen kohoaminen ei pelastanut porotalouden kannattavuutta

Porotalouden kannattavuus laskee edelleen. Toukokuun lopussa 2010 päättyneen poronhoitovuoden 2009/2010 kannattavuuskerroin heikkeni edellisvuoden 0,33:sta 0,28:aan. Kustannusten kohoaminen söi poronlihan tuottajahinnan ja eloporotuen nousun. Poronhoitovuoden keskimääräinen yrittäjätulo heikkeni 3,5 prosenttia 6 380 euroon vuodessa.

Tuotot alenivat ja kustannukset kohosivat

Vuonna 2009/2010 porotalouden kokonaistuotto heikkeni 4,4 prosenttia 24 860 euroon. Myyntituotot ja tuet sinänsä nousivat, mutta mm. petovahinkokorvaukset ja paliskunnilta saadut hoitomaksut alenivat. Eloporotuki yritystä kohti kasvoi noin 5 prosenttia 4 710 euroon ja sen osuus kokonaistuotosta oli 19 prosenttia. Kokonaistuottoa kertyi 143 euroa eloporoa kohti.

Porotalouden tuotantokustannukset kasvoivat 4,3 prosenttia 41 000 euroon. Euromääräisesti eniten kasvoivat tarvikekustannukset ja oman työn palkkavaatimuskustannus, joka nousi työtuntimäärän kasvun vuoksi. Eloporoa kohti lasketut tuotantokustannukset olivat 235 euroa, eli yrittäjäntappiota syntyi 92 euroa eloporoa kohti.

Yrittäjätulo ja kannattavuus alenivat

Yrittäjän oman poronhoitotyön palkaksi ja oman pääoman koroksi saatava yrittäjätulo oli 6 380 euroa yritystä kohti. Alennus edellisvuodesta oli 230 euroa, eli 3,5 prosenttia. Kun yrittäjätulo jaetaan palkka- ja korkovaatimusten summalla, saadaan kannattavuuskerroin, joka laski 0,33:sta 0,28:aan vuonna 2009/2010. Yrittäjäperhe sai 28 prosenttia 13,5 euron tuntipalkkavaatimuksesta eli 3,8 euroa työtunnille ja samoin 28 prosenttia 5 prosentin oman pääoman korkovaatimuksesta eli 1,4 prosentin koron omalle pääomalle.

Kun yrittäjätulosta vähennetään 5 prosentin mukaan 54 000 euron omasta pääomasta aiheutuva korkovaatimus, saadaan poronhoitotyölle korvaukseksi jäävä työansio, 3 700 euroa vuodessa. Kun se jaetaan työtuntien määrällä (1 470 tuntia), saadaan porotalousyrittäjän työtunnille jäänyt työtuntiansio, joka jäi 2,5 euroon poronhoitovuonna 2009/2010.

Pohjoisessa kannattavuus parempi

Pohjoisimmassa Lapissa sijaitsevalla erityisellä poronhoitoalueella kannattavuuskerroin oli 0,38. Alue muodostuu saamelaisalueesta (kannattavuuskerroin 0,42) ja muusta erityisestä poronhoitoalueesta (kannattavuuskerroin 0,30). Poronhoitoalueen eteläosaa nimitetään muuksi poronhoitoalueeksi, jolla kannattavuuskerroin oli vain 0,14. Eloporosta saatava tuotto oli siellä keskitasoa, mutta kannattavuutta pudotti 65 - 85 euroa suurempi tuotantokustannus eloporoa kohti. Etenkin oman työn ja ostorehujen kustannukset olivat selkeästi suurimmat.

Kannattavuuskirjanpidossa poronhoitoalue on jaettu viiteen merkkipiiriryhmään. Eteläisimmillä alueilla Kuusamo-Pudasjärvi-Kainuu ja Raudanjoki-Läntinen-Itäkeminjoki kannattavuuskerroin on ollut maan keskiarvoa heikompi. Nyt myös itärajan alueella Sodankylä-Keminkylä-Salla kannattavuuskerroin on pudonnut edellä mainittujen eteläisten alueiden 0,1 - 0,2:n tasolle. Pohjoisimmilla alueilla Enontekiö-Pallastunturi-Kittilä ja Utsjoki-Inari kannattavuus on ollut jatkuvasti keskiarvon yläpuolella.  

Huolimatta eri alueiden keskiarvokannattavuuden suuristakin eroista, kaikilla alueilla oli yli yhden kannattavuuskertoimen omaavia yrityksiä. Yhteensä näitä oli 11 prosenttia kannattavuuskirjanpitoon osallistuvista yrityksistä.

Hyvät ja heikot vertailussa

Hyvät-kannattavuusryhmään luettiin 20 prosenttia parhaiten kannattaneista yrityksistä jättäen ensin kaikkein paras kymmenesosa yrityksistä ryhmän ulkopuolelle. Heikot-ryhmä muodostettiin samalla tavalla heikomman pään yrityksistä.

Heikot-ryhmän kannattavuuskerroin oli -0,11 ja hyvät-ryhmän 0,58. Hyvät-ryhmän parempi kannattavuus on seurausta sekä eloporoa kohti saaduista korkeammista tuotoista että alhaisemmista tuotantokustannuksista. Hyvien kokonaistuotto oli 158 euroa ja tuotantokustannukset 205 eloporoa kohti. Heikkojen kokonaistuotto oli 125 euroa ja tuotantokustannukset 319 euroa eloporoa kohti. Osin kannattavuusero aiheutuu myös tilakokoerosta. Hyvät-ryhmän eloporomäärä oli 193 ja heikot-ryhmän 137. 

Tulokset Taloustohtorissa

Tulokset laskettiin 75 kannattavuuskirjanpitotilan luvuista painotettuna, jolloin ne ovat yleistettävissä kuvaamaan noin 1 000 suurimman porotalousyrityksen keskiarvotuloksia. Poronhoitovuoden 2009/2010 tulokset ovat nähtävissä MTT:n Taloustohtori -sivuston Porotalous -verkkopalvelussa osoitteessa www.mtt.fi/taloustohtori/porotalous . Kannattavuuskirjanpitoon kuuluvat yrittäjät voivat tarkastella palvelussa omia tuloksiaan ja verrata niitä muiden ryhmien tuloksiin.

Lisätietoja:

laskentatoimen päällikkö Arto Latukka, MTT, puh. 0400 752 010, arto.latukka@mtt.fi

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Tilaa

Liitteet & linkit