Lihasian perimä ja markkinatilanne säätävät tuottoisimman ruokinnan

Sianlihantuottaja saa parhaan tuoton sikapaikalle, kun hän säätää lihasikojen ruokintaa liukuvasti koko kasvatuskauden ajan. Sikojen ruokinnassa käytettävän rehun koostumuksen ja määrän sekä teurastusajankohdan voi optimoida uuden mallin avulla, kun lähtötietoina ovat rehujen, porsaan ja lihan hinnat, rehujen laatu ja sian perinnöllinen taso. Täsmäruokinnalla sika kasvaa kykyjensä rajoille ja ympäristö hyötyy rehun tarkemmasta hyväksikäytöstä pienemmin päästöin. Suurimman kohennuksen tuottaja kuitenkin saa satsaamalla eläinjalostukseen eli hankkimalla perimältään nopeakasvuisia ja vähärasvaisia porsaita. Ne voivat nostaa sikapaikan tuottoa yli 20 euroa vuodessa, verrattuna hidaskasvuisiin ja helposti rasvoittuviin sikoihin. Sianjalostus parantaa sikatalouden tuottavuutta vuosittain miljoonilla euroilla. MTT:n taloustutkija Jarkko Niemi halusi selvittää, miten sika-aines, ruokinta, teurastuksen ajoitus ja niiden väliset yhteydet vaikuttavat sikapaikan vuosituottoon. Hän kehitti väitöstutkimuksessaan joustavaa mallia lihasikojen ruokinnan ja teurastuksen optimoimiseen eri tilanteissa. Malli takaa pääomalle parhaan tuoton, mikä edistää pääomavaltaisen sikatalouden kilpailukykyä. TASORYHMISSÄ RUOKINTA KASVUVAIHEEN MUKAAN Sikaloissa yleinen liemiruokinta antaa tekniset mahdollisuudet tarkentaa sikojen ruokintaa kasvuvaiheen mukaan jopa päivittäin. Niemen mukaan tuottajan kannattaa jakaa lihasiat tasoryhmiin, joiden yksilöllistä rehukoostumusta ja -määrää muutetaan jatkuvasti noin sadan päivän pituisen kasvatuskauden aikana. - Siat ryhmitellään sukupuolen, rehunsyöntikyvyn ja ruhon rasvoittumisherkkyyden perusteella. Jos sikaerän perinnöllinen taso on kirjava, kuten usein on, voi tasoryhmän mukainen ruokinta ja teurastuksen ajoitus tuottaa useita euroja vuodessa per sikapaikka. Summa on merkittävä, kun sikalassa on satoja tai tuhansiakin sikapaikkoja, Niemi vakuuttaa. Tutkimuksessa käytetty monen tuotantotekijän yhtäaikainen optimointi on kansainvälisesti uusi lähestymistapa sikataloudessa. Vuosina 2002 – 2006 toteutettu tutkimus perustuu MTT:n sikatalouden tutkimusasemalla Hyvinkäällä tehtyihin kasvukokeisiin, joissa selvitettiin sikojen syöntikykyä. Tietojen pohjalta Niemi simuloi ruokintatapojen merkitystä perimältään erityyppisten sikojen kasvuun. Jäljiteltävänä oli tuotantosikaloissa yleinen kaksivaiheruokinta ja sian kasvuvaiheen mukainen täsmäruokinta. Rehuna käytettiin ohran, soijarouheen ja aminohappotäydennyksen seosta. Joustavassa täsmäruokintatavassa rehun koostumus ja määrä optimoitiin kasvatusjakson jokaiselle päivälle. Niemen väitöskirja Dynaamisen ohjelmoinnin malli lihasikojen taloudellisesti optimaalisen ruokinnan ja tuotantokierron määrittämiseksi tarkastetaan perjantaina 21. huhtikuuta 2006 klo 12 Helsingin yliopiston päärakennuksen auditoriossa XII, Unioninkatu 34. Vastaväittäjinä ovat professori Pekka Ilmakunnas Helsingin kauppakorkeakoulusta ja professori Asko Mäki-Tanila MTT:sta, kustoksena professori Matti Ylätalo Helsingin yliopistosta. Väitös kuuluu maatalouden liiketaloustieteen alaan. Se julkaistaan Agricultural and Food Science -sarjassa.

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Tilaa

Liitteet & linkit