Maaperän prosessit – pellon kunnon ja ympäristönhoidon perusta

Maaperän prosessit – pellon kunnon ja ympäristön hoidon perusta -seminaari kokoaa Suomen johtavat peltomaan maaperäasiantuntijat 22.8. klo 9–16 Viikin Infokeskus Koronaan, Helsinkiin. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman laajan tutkimusohjelman loppuseminaarin teemoja ovat maaperän prosessit ja ympäristökuormitusta vähentävä teknologia, maaperätieto päätöksenteon pohjana sekä pellon tuottokyky. Tervetuloa kuulemaan lisää ohjelman yhdeksästä eri hankkeesta, jotka käsittelevät ruuantuotannon perustaa, maaperää. Siinä tapahtuvat prosessit vaikuttavat tuottavuuden ohella puhtaan veden riittävyyteen, vesistöihin joutuvaan ravinnekuormitukseen ja ilmakehään. Maaperä ja sen suojelu ovat synnyttäneet maailmanlaajuisen keskustelun, jossa kannattaa olla mukana. ORGAANINEN FOSFORI RESERVISTÄ ESIIN Maatalousmaan fosforivaroista lähes puolet on orgaanisessa muodossa. Tästä huolimatta orgaanista fosforia ja sen merkitystä kasvien ravinnelähteenä ei ole Suomessa tutkittu tätä ennen juuri lainkaan. Maaperäohjelman tutkimuksen tulokset osoittivat, että orgaaninen fosfori muodostaa huomattavan fosforireservin, joka tulisi ottaa mukaan riskiarviolaskelmiin. – Määritettäessä lannoitustarvetta Suomessa käytössä olevalla viljavuusanalyysillä mukaan ei näytä tulevan juuri lainkaan orgaanista fosforia. Tämä tarkoittaa, että osa kasvien käyttöön vapautuvista varoista jää ottamatta huomioon, kertoo professori Helinä Hartikainen Helsingin yliopistosta – Kuormitusriskinarvioinnin pitäisi perustua maassa tapahtuviin prosesseihin. Paras tapa määritellä riskiä on mitata maan fosforisitoutumispaikkojen kylläisyysaste. Määritysmenetelmän valinnassa on kuitenkin otettava järki käteen, sillä esimerkiksi hollantilaisten käyttämällä metodilla saadaan suomalaisille maille pahasti yliarvioituja kyllästysasteita. LIEROJA ISTUTTAMAAN Viljelymaan rakenteen huononeminen haittaa merkittävästi peltoviljelyn ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Yhtenä ratkaisuna ongelmaan voivat olla lierot. Ne ovat tärkeä tekijä viljeltyjen savimaiden huokosrakenteen muodostumisessa. Ohjelma tutki lierojen istuttamista osana huokosrakenteeltaan heikentyneen aitosavimaan kunnostusta. – Istutuksilla saatiin lierokantojen kasvu peltolohkoilla käyntiin. Istutusmenetelmä on yksinkertainen ja soveltuu käytännön maanhoitotyöhön. Lierojen aktiivinen hyödyntäminen on mahdollista osana maan rakenteen hoitoa, kannustaa vanhempi tutkija Visa Nuutinen MTT:stä (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus). PELLON HALLINTASUHDE VAIKUTTAA MAAN HOITOON Maatalouden rakennemuutoksen myötä vuokramaiden osuus peltopinta-alasta lisääntyy koko ajan. Nyt löytyy tutkittua tietoa siitä, miten vuokramaiden kasvukunto on jäämässä jälkeen viljelijöiden itsensä omistamien peltojen kasvukunnosta. – Vuokraviljelyyn liittyvä lyhyt suunnittelujänne vähentää halukkuutta maan kasvukunnon kannalta tärkeisiin pitkäaikaisiin perusparannuksiin, kuten kalkitukseen, kertoo yksikön johtaja Kyösti Pietola MTT:stä. Tämä tarkoittaa sitä, että ympäristöohjelmien tehokkuus alenee vuokrapeltojen kohdalla silloin, kun ohjelmilla pyritään ohjaamaan pitkävaikutteisten lannoitteiden käyttöön tai kun ohjelmat edellyttävät pitkävaikutteisia maanparannuksia. Siksi maanvuokraukseen liittyvän lainsäädännön ja käytäntöjen kehittäminen on tärkeää. Seminaarin järjestävät MTT ja Helsingin yliopisto. Tilaisuus on maksuton.

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Tilaa