Nakkilan löytö paljastui muinaisnaudan luuksi

Nakkilasta tehdyn vanhan luulöydön ajoitus on varmistanut, että Suomessa harjoitettiin karjataloutta jo yli 3 000 vuotta sitten. MTT:n arkeologisen genetiikan tutkijat ja Helsingin yliopiston ajoituslaboratorio ovat ajoittaneet vanhimman Suomesta löytyneen kotieläimen luun varhaiselle pronssikaudelle.

Nakkilan Viikkalan kaivauksilta löytynyt hammas on kuulunut naudalle, joka on elänyt noin 1300-luvulla ennen ajanlaskun alkua. MTT:n muinaisgenetiikan laboratoriossa hampaasta on onnistuttu myös eristämään DNA:ta.

– Kyseessä on vanhin radiohiiliajoitettu kotieläimen luu ja naudan luu Suomessa. Löytö vahvistaa käsityksen, että Suomessa pidettiin kotieläimiä jo pronssikauden alussa, sanoo tutkija, arkeo-osteologi Auli Tourunen MTT:stä.

MTT:n ja Turun yliopiston FinnARCH-tutkimuksessa tutkijat pääsivät tarkastelemaan Turun yliopiston kokoelmiin talletettua eläinluuaineistoa uudesta näkökulmasta. FinnARCH-tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.

Palamaton hammasluu säilynyt hautaröykkiössä

Naudan hammas on löytynyt jo vuosina 1978–81 tehdyissä kaivauksissa. Tuolloin sen ajateltiin kuitenkin olevan huomattavasti nuorempi kuin muu paikalta löydetty materiaali.

– Samanlaisista röykkiöistä löydettyjen palamattomien luiden ja hampaiden arveltiin olevan peräisin itse hautausta myöhemmältä ajalta. Pidettiin todennäköisenä, ettei palamaton luu säily Suomen maaperässä pronssikaudelta nykypäivään, Tourunen kertoo.

Hän arvelee, että nyt ajoitettu naudan hammas on asetettu paasiarkkuun polttohaudattujen ihmisen luiden kanssa todennäköisesti uhrina tai amulettina.

Muinais-DNA kertoo alkuperäisrotujemme esiäideistä

Nakkilan naudasta on onnistuttu eristämään ja analysoimaan mitokondrio-DNA:ta, jonka avulla voidaan tutkia naudan emälinjan historiaa. FinnARCH-tutkimuksessa naudan ja lampaan esihistoriaa kartoitetaan muinais-DNA:ta analysoimalla.

– Tällä tutkimuksella on mahdollista saada tietoa varhaisten nauta- ja lammaspopulaatioiden geneettisestä vaihtelusta Suomessa. Eristämme siis DNA:ta niistä eläimistä, joista omat vanhat maatiaisrotumme polveutuvat, kertoo tutkimushankkeen johtaja, erikoistutkija Juha Kantanen MTT:stä.

Suomessa ei ole aiemmin tehty vastaavaa muinais-DNA:han perustuvaa tutkimusta, joka yhdistää arkeologian ja molekyyligenetiikan menetelmiä.

– Muinais-DNA:n analyyseistä saatua tietoa tarkastellaan aiemman kotieläimiin ja niiden hyödyntämiseen liittyvän arkeologisen ja paleoeläintieteellisen tietämyksen valossa. Tutkimuksemme auttaa ymmärtämään kotieläinten perinnöllisessä monimuotoisuudessa tapahtuneita muutoksia. Uutta tietoa saadaan mahdollisesti myös eläinten tuonnista ja muusta taloudellisesta ja kulttuurisesta kanssakäymisestä Itämeren alueella, Kantanen kuvailee.

Lisätietoa FinnARCH-tutkimushankkeesta ja tiedotustilaisuuden aineisto on saatavilla osoitteessa www.mtt.fi/finnarch

Lisätietoja:
tutkija Auli Tourunen, MTT, puh. 040 184 1044, auli.tourunen@mtt.fi,  
erikoistutkija Juha Kantanen, MTT, puh. 040 350 9633, juha.kantanen@mtt.fi

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Liitteet & linkit