Nurmipolttoaineesta hyötyisivät ympäristö ja kansantalous

Nurmea käyttävät maatilojen yhteiset biokaasulaitokset olisivat viljelijöille tervetulleita. Biokaasun tuotannosta hyötyisi myös ympäristö, ja vaihtotase kohenisi samalla kun ulkomaisen polttoaineen ostamisen tarve vähenisi.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Bionurmi-hankkeessa tutkittiin, millä edellytyksillä nurmea voisi tuottaa kestävästi biokaasun raaka-aineeksi Hämeessä, Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa.

Tulosten mukaan nurmea riittäisi kaasun raaka-aineeksi noin kymmenelle tuotantoteholtaan 10–15 megawatin laitokselle ilman että tuotantoala olisi pois ruoantuotannosta. Tehokkaimmillaan nurmea hyödyntävä biokaasulaitos on kuitenkin jo 3-6 MW kokoluokassa.

– Peltoala ja kuljetusmatkat eivät rajoittaisi toimintaa valitulla hankealueella, Bionurmi-hanketta koordinoinut MTT:n tutkija Arja Seppälä sanoo. Esimerkiksi kolmen megawatin laitoksen raaka-ainehuolto vaatisi noin 1200 hehtaarin peltoalan.

Biokaasulaitoksen lähialueella syntyvän karjanlannan voisi myös ohjata energiakäyttöön. Prosessi hyötyisi lietelannan käytöstä sivusyötteenä.

Vaihtotaseen kohentaja

Biokaasu lisäisi uusiutuvan energian osuutta liikennepolttoaineessa ja parantaisi Suomen ulkomaankaupan vaihtotasetta. Hankkeessa verrattiin keskenään biokaasunurmen ja Suomesta vietävän rehuviljan vaikutusta vaihtotaseeseen. Ero oli biokaasunurmen hyväksi 350–800 euroa hehtaarilta, koska biokaasuntuotanto vähensi ulkomaisen polttoaineen ostotarvetta.

– Toiminnan käynnistämisen kulut ovat verrattain korkeat, mutta biokaasuautoilun yleistyttyä riittävästi nurmibiokaasu ei tarvitsisi enää yhteiskunnan tukea. Biometaanipolttoaineen verottomuus riittäisi kilpailueduksi.

Seppälä huomauttaa, että biokaasun kannalta toimintaympäristö Suomessa on vielä kehittymätön. Kaasuautokanta on hyvin pieni ja tankkauspisteitä harvassa. Kaasutuksen käsittelyjäännöstä olisi jatkojalostettava kuiviksi tuotteiksi. Myös laitosten teknologiassa riittää kehittämistä.

Seppälä kuitenkin näkee, että Suomessa kehitettävä biokaasuosaaminen voi avata monia uusia mahdollisuuksia ja aikanaan tuoda myös vientituloja.

– Nurmisäilörehusta kannattaisi ensin ottaa talteen arvokomponentit, kuten maitohappo ja aminohapot, ja muuttaa se energiaksi vasta sitten. Seuraavaksi suuntaamme tutkimustamme tähän suuntaan, tutkija visioi.

Hyötyjä ympäristölle ja yrittäjille

Nurmirehun hyötykäyttö eteläisessä Suomessa on vähentynyt, sillä yhä harvemmalla maatilalla on karjaa. Nurmet olisivat kuitenkin monella tavoin hyödyllisiä: peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys pitää ravinnevalumat kurissa, ja viljatilan kierrossa nurmi parantaa maata ja vähentää kasvitautien torjuntatarvetta.

Hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa kävi selväksi, että viljelijöillä on halua tuottaa nurmibiomassaa biokaasulaitokselle, etenkin jos laitos on paikallisessa omistuksessa ja hyötyjä saadaan paikallistasolle. Biometaani sopisi paitsi kaasuauton myös maataloustraktorin polttoaineeksi.
 
Biokaasulaitoksen nurmien korjuu hoidettaisiin tehokkailla korjuuketjuilla. Urakoitsijoille se tietäisi työtä kesäkuun alkupuolelta syyskuun loppuun. Urakoitavaa työtä toisi myös kaasutuksen käsittelyjäännöksen levittäminen takaisin pelloille. Käsittelyjäännöksellä voitaisiin hoitaa nurmien lannoitus.

Bionurmi-hanketta ovat rahoittaneet ELY-keskukset sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Lisätietoja:
tutkija Arja Seppälä, MTT, puh. 029 531 7737, arja.seppala@mtt.fi

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Lisätietoja www.mtt.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Tilaa

Liitteet & linkit