Nykynavetassa lehmien liikkeitä seurataan tarkkaan

Nykyaikaisesta navettateknologiasta voi olla apua eläinten hyvinvoinnin tarkkailussa etenkin isoilla lypsykarjatiloilla. Uutta teknologiaa on jo käytössä, mutta objektiivista tutkimustietoa laitteiden toimivuudesta on vain vähän. 

Navettateknologian hyödyt onkin puntaroitava tarkkaan ennen investointeja. Kaikki markkinoidut laitteet eivät välttämättä toimi odotetusti, ja erilaiset teknologiat sopivat toisille tuottajille paremmin kuin toisille.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n koordinoimassa Nykyaikainen navettateknologia (NYT) -hankkeessa tutkittiin ja testattiin uutta navettateknologiaa. MTT Maaningan CowLab eli tutkimuspihatto on toiminut teknologioiden suomalaisena koelaboratoriona.

Teknologia apuna karjantarkkailussa

Onnistunut kiimantarkkailu on yksi tehokkaan maidontuotannon kulmakivistä. Kiimantarkkailun avuksi kehitettyä teknologiaa markkinoidaankin laajalti.

- Esimerkiksi erilaiset aktiivisuusmittarit hälyttävät lehmän muuttuneesta aktiivisuustasosta, jolloin karjanhoitaja voi ottaa eläimen lähempään tarkkailuun. Satapäisessä karjassa automaattisista hälytyksistä on etua, koska erityishuomion voi kiinnittää oikeaan yksilöön oikeaan aikaan, toteaa tutkija Sari Kajava MTT:stä.

Automaattisilla mittareilla voidaan tarkkailla myös lehmien yleistä terveydentilaa. Esimerkiksi lehmän märehtimisajan lyheneminen kertoo sairastumisriskistä, jolloin tuottaja voi ottaa lehmän erityistarkkailuun. Märehtimisajan lisäksi lehmän syöntiaika ja sen muutokset kertovat lehmän terveydestä, mutta näiden seuraamiseen ei vielä ole saatavilla tilatason mittareita.

Teknologiasta voi siis olla apua karjan terveydentilan ja hyvinvoinnin tarkkaan seuraamiseen, mutta autuaaksi se ei maidontuottajaa tee.

- Teknologian käyttäminen ja mittareiden oikeanlaisen toiminnan tarkkailu vie yllättävän paljon aikaa. Esimerkiksi puoli tuntia vievä maidon progesteronianalyysi laboratoriohengessä ei vain sovi kaikille, professori Jaakko Mononen MTT:stä toteaa.

Laitteet pitää myös muistaa kalibroida säännöllisesti.

Lupaavia laitteita on tulossa

Osa NYT-hankkeessa testatuista, markkinoilla jo olevista laitteista ei toiminut odotetusti tai ollenkaan. Lupaavalta tuntuva laite saattoi osoittautua testauksessa epäkäytännölliseksi tai jopa eläimelle haitalliseksi, kuten esimerkiksi poikimista ennustava vyö. Huonosti toimiva laite saattoi myös viedä enemmän aikaa kuin siitä oli apua.

Monet laitteista osoittautuivat tutkimuskäyttöön hyvin soveltuviksi apuvälineiksi, mutta voivat olla tilatasolla vielä epäkäytännöllisiä tai liian kalliita. Massatuotannossa hinta laskee, joten muutamien vuosien kuluttua laitteita lienee saatavissa tiloillekin.

– Esimerkiksi syömis- ja lepokäyttäytymistä automaattisesti mittaava laitteisto on testausten mukaan erittäin luotettava. Jatkokehityksen jälkeen siitä on mahdollisesti apua tilatason karjantarkkailussa, Jaakko Mononen toteaa.

Paikkatiedon avulla voidaan puolestaan arvioida muutoksia eläimen aktiivisuudessa ja liikkumisessa. Paikannusjärjestelmä ei ole toistaiseksi ajankohtainen tilatasolla, koska karjakoot eivät Suomessa ole vielä niin suuria. Se on kuitenkin erittäin hyödyllinen väline eläinten hyvinvointi- ja ruokintatutkimuksissa.

Tietoa siirretty opiskelijoille ja maidontuottajille

NYT-hanke on järjestänyt maidontuottajille ja alan opiskelijoille koulutuksia navettateknologiasta, uusien laitteiden testaustuloksista ja käyttökokemuksista.

– Koulutuksiin on ollut mahdollista osallistua myös etäyhteyden avulla, mikä on saanut paljon positiivista palautetta, kertoo hankekumppani Arja Korhonen Savonia ammattikorkeakoulusta.

Koulutusmateriaaleja on luettavissa Internetissä hankkeen nettisivuilla http://nythanke.wordpress.com/ ja Ylä-Savon ammattiopiston virtuaalinavetassa https://virtuaalinavetta.fi/. Hankkeen tiedotusta hoidettiin myös sosiaalisen median kautta Facebook-ryhmässä NYT- Nykyaikainen navettateknologia.

MTT:n Nykyaikainen navettateknologia -hankkeen rahoitti vuosina 2010–2013 Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Euroopan sosiaalirahasto) ja Pohjois-Savon liitto (Euroopan aluekehitysrahasto). Yhteistyökumppaneina toimivat Itä-Suomen yliopisto, Savonia ammattikorkeakoulu, Ylä-Savon ammattiopisto ja Savon ammatti- ja aikuisopisto. Hankkeen tuloksia esitellään tänään klo 12–15 MTT Maaningalla pidettävässä hankkeen loppuseminaarissa.

Lisätiedot:

Hankkeen vastuullinen johtaja Jaakko Mononen, MTT, puh. 040 355 3127, jaakko.mononen@mtt.fi
Projektipäällikkö Mikko Järvinen, MTT, puh. 040 809 5514, mikko.jarvinen@mtt.fi
Tutkija Sari Kajava, MTT, puh. 050 441 7427, sari.kajava@mtt.fi

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Lisätietoja www.mtt.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Liitteet & linkit