Porotalouden kannattavuus romahti etelän ja kaakon merkkipiirialueilla

Porotalouden keskimääräinen kannattavuus laski toukokuussa 2007 päättyneenä poronhoitovuonna. Lisäksi alueelliset kannattavuuserot kasvoivat. Pohjoisimmista paliskunnista muodostuvan Utsjoki–Inari-merkkipiirialueen kannattavuuskerroin kohosi 0,33:sta 0,5:een. Sen sijaan peto-ongelmistakin kärsivän Kainuu–Kuusamo–Pudasjärvi-merkkipiirialueen kannattavuuskerroin romahti 0,22:sta 0,05:een.

Porotalouden kokonaistuotto nousi noin 3,3 prosenttia 22 400 euroon, josta tukia oli 3 730 euroa eli 17 prosenttia. Kustannukset kuitenkin nousivat lähes 9 prosenttia, jolloin yrittäjän omalle työlle ja pääomalle jäi vuodessa yrittäjätuloa noin 5 400 euroa, 11 prosenttia aiempaa vähemmän. Tulokset selviävät porotalouden kannattavuustiedoista, jotka ovat nähtävänä MTT Taloustohtorin Porotalous-verkkopalvelussa.

KAINUUN POROMIEHEN TYÖANSIO MIINUKSELLE

Kannattavuuskerroin kertoo, kuinka suuren osan porotalousyrittäjän työn ja oman pääoman kustannuksista yrittäjätulo kattaa. Keskimääräinen porotalouden kannattavuuskerroin oli 0,32. Näin ollen poromiesperhe saavutti 32 prosenttia tavoitteista eli sai 4 euroa työtunnille ja 1,6 prosentin tuoton omalle pääomalle. Suuret yritykset kannattivat pienempiä paremmin, mutta merkittävästi kannattavuus kohosi vasta kaikkein suurimmassa tilakokoluokassa.

– Poronhoitoalueen pohjoisosissa kannattavuus oli selvästi parempi kuin etelä- ja kaakkoisosissa, kertoo laskentatoimen päällikkö Arto Latukka, MTT:stä. – Alueellisten kannattavuuserojen voimistumiseen ovat vaikuttaneet muun muassa pohjoisen suuremmat porokarjat ja suoramyyntitulot sekä etelää alhaisemmat työmäärät ja rehukulut.

Kun yrittäjätulosta vähennetään oman pääoman korkovaatimus 5 prosentin mukaisena, saadaan omalle työpanokselle korvaukseksi jäävä työansio. Kun se jaetaan työtuntien määrällä, nähdään, että keskimäärin porotalousyrittäjien työtuntiansio oli 2,9 euroa. Pohjoisimmissa Utsjoen ja Inarin merkkipiireissä työtuntiansio oli 5,4 euroa. Kuusamon, Pudasjärven ja Kainuun merkkipiireissä työtuntiansio painui negatiiviseksi, -0,5 euroon.

TALOUSTOHTORISTA POROTALOUDEN KANNATTAVUUSTULOKSET

Tiedot perustuvat MTT Taloustutkimuksen kannattavuuskirjanpidon 75 porotilan tuloksiin. Tulokset on laskettu painotettuina keskiarvoina, jolloin ne kuvaavat Suomen kaikkien noin tuhannen yli 80 eloporon tilan keskimääräisiä tuloksia.

Kannattavuustietoja voi tarkastella yksityiskohtaisemmin MTT Taloustohtorin Porotaloustulokset-verkkopalvelusta, osoitteesta www.mtt.fi/taloustohtori. Palvelussa on nyt myös ruotsinkielisenä tulos-, tase- ja kannattavuusraporttien lisäksi uusi kustannuserittelyraportti.

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Tilaa