Rikosseuraamusviraston säästötoimet uhkaavat edelleen Pelson vankilan geenipankkitoimintaa

Yli kaksikymmentä vuotta kestänyt suomenlampaan ja lapinlehmän säilytystyö vaarantuu kainuulaisessa Pelson vankilassa, jos Rikosseuraamusvirasto toteuttaa suunnitelmansa vankilan toimintojen supistamisesta. Pelson vankilan maatilan lapinlehmät eli pohjoissuomenkarja ja suomenlampaat ovat olleet äärimmäisen tärkeässä asemassa näiden alkuperäisrotujen säilytystyössä. MTT:n professori Asko Mäki-Tanila pelkää, että Pelson vankilan arvokas työ geenipankkitoiminnassa on asteittain valumassa hukkaan. – Pelso on puolen vuoden sisällä uudelleen esillä. Maan hallitus hylkäsi iltakoulussa 21.1.2009 esityksen Pelson vankilan sulkemisesta ja kehotti päinvastoin huolehtimaan vankilan peruskorjaamisesta. Samassa yhteydessä oikeusministeri Tuija Brax lupasi turvata lampaiden ja lehmien ylläpidon jatkamisen Pelson vankilan maatilalla. Tämä tahtotila näkyy vihdoin Rikosseuraamusviraston tuoreessa kaavailussa. Sen nurjalla puolella on kuitenkin myös negatiivisia vaihtoehtoja, sanoo Mäki-Tanila. Pelson vankilan maatilan lapinlehmien geenipankkitoiminta säilytetään nykyisellä tasolla. Lampaat kuitenkin halutaan siirtää muualle. Ellei niille löydy uutta paikkaa, ne saavat jäädä Pelsolle, mutta lampolan sulkemisen sijasta luovutaan puusepänteollisuudesta. VANKILAN TULEVAISUUS ASKARRUTTAA Suomalaisen vankeinhoito-organisaation työ on ollut korvaamatonta alkuperäisrotujen elvyttämisessä. Pelson vankilan tilanhoitaja Reijo Virkkunen on tulevaisuudesta huolissaan. – Pelson vankilan toimintamahdollisuuksia murennetaan pala palalta. Toiminnan supistamista Rikosseuraamusvirasto perustelee vankien määrän alenemisella. Taustalla on kuitenkin enemmän valtion tuottavuusohjelman mukainen henkilöstön vähentäminen. Virkkusen mielestä tuorein uutinen lampolan ja puutyöverstaan vastakkainasettelusta johtaa toiminnan kaventamiseen, vaikka puhutaan monipuolisen tulevaisuuden turvaamisesta. Vastakkainasettelu on turhaa, sillä kummallekin toiminnalle on edellytykset myös supistetussa vankilassa. Vankien kuntoutus edellyttää työtoiminnan eri vaihtoehtojen ylläpitämistä Pelsolla. SUOMENLAMPAAN TÄRKEIN KATRAS Pelsolla on suomenlampaan tärkein jalostus- ja geenipankkikatras, johon on koottu rodun erivärisiä yksilöitä. Siellä on myös erityisen uhanalaisia kainuunharmaslampaita, joita on koko maassa jäljellä vain 700 uuhta. Suomenlammas tunnetaan ympäri maailmaa ja sitä on käytetty yleisesti muiden rotujen hedelmällisyyden parantamisessa. Käyttö jatkuu edelleen, ja esimerkiksi Pelsosta on viety jalostuseläimiä myös ulkomaille. MTT oli mukana huhtikuussa Science-lehdessä julkaistussa molekyyligeneettisessä tutkimuksessa. Sen mukaan suomenlampaassa, kainuunharmaslampaassa ja ahvenanmaanlampaassa on geeniperimää, joka on hyvin varhain tullut Eurooppaan Lounais-Aasiasta, kotieläimeksi kehitetyn lampaan syntysijoilta. Suomalaiset rodut ovat siten perinnöllisesti ainutkertaisia ja Euroopankin mittakaavassa todellisia alkuperäisrotuja. KOTIELÄINTEN JALOSTUS JA ELÄINGEENIVARAOHJELMA OVAT YHTEISTYÖTÄ Eläingeenivaroja tarvitaan jalostuksen kautta tuotannon kehittämiseen. Alkuperäiset rodut rikastuttavat tuotevalikoimaa. Suomessa lampaiden määrä on koko ajan kasvussa, ja kysyntää kasvattaa muun muassa maahanmuuttajien ruokakulttuuri. – MTT koordinoi alkuperäisrotujen säilyttämistä. Se perustuu tiloilla pidettäviin eläimiin. Pelson kaltaiset isot tilat ovat säilytysohjelman elintärkeä kivijalka, joka tarjoaa laajimman pohjan tehokkaalle jalostusvalinnalle, korostaa Asko Mäki-Tanila.

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Liitteet & linkit