Suomessa maatalouden työtuntiansiot EU:n kuudenneksi korkeimmat

EU:n FADN-aineiston mukaan Suomen maatalouden tulos ja kannattavuus oli vuonna 2007 selvästi parempi kuin edeltävänä vuonna. Kaikki EU-maat paransivat tulostaan, joten Suomen sijoitus niiden joukossa koheni vain hieman. Suomi oli yrittäjätulossa kymmenes ja kannattavuuskertoimella yhdeksästoista. Heikoin oli Tanska, jonka maatalous oli myös pahiten velkaantunut EU:ssa. Liettuassa, Tsekin tasavallassa, Kreikassa ja Espanjassa yritystoiminnan kannattavuus oli paras. Parhaan korvauksen työtunnilleen saivat Ranskan, Italian ja Belgian viljelijät.

Tulokset perustuvat EU:n FADN-tietokannan tuloksiin ja MTT:n niistä tekemiin laskelmiin. Yksityiskohtaiset tulokset ovat nähtävissä MTT:n Taloustohtori-verkkosivuston FADN-verkkopalveluissa (www.mtt.fi/taloustohtori) myös suomeksi. Yrittäjäperheen työlle ja omalle pääomalle korvaukseksi jäävä yrittäjätulo nousi Suomessa 18 400 eurosta 28 200 euroon vuonna 2007. Osin FADN-järjestelmään liittyneiden Romanian ja Bulgarian heikkojen tulosten vuoksi EU:n keskiarvotulo nousi vain 300 euroa, 19 700 euroon. Yrittäjätulo vaihteli Tanskan 2 500 eurosta Belgian 60 000 euroon. KANNATTAVUUS PARANI KOKO EU:SSA HIVENEN Kun yrittäjäperheen työstä ja pääomasta aiheutuvat palkka- ja korkovaatimuskustannukset vähennettiin yrittäjätulosta, jäi näin saatava yrittäjävoitto EU:ssa negatiiviseksi, noin -4 500 euroon. Myös Suomessa yrittäjävoitto oli negatiivinen, -10 400 euroa. Kahdessatoista jäsenmaassa saatiin positiivinen yrittäjävoitto, jolloin yrittäjätulo kattoi täysin palkka- ja korkovaatimuskustannukset ja kokonaistuotto siis kattoi tuotantokustannukset täysimääräisesti. Kannattavuuskerroin saadaan, kun yrittäjätulo jaetaan palkka- ja korkovaatimuskustannusten summalla. Sillä mitattuna kannattavuus nousi EU:ssa 0,74:sta 0,81:een, eli maatalousyrittäjä sai työtunnilleen keskimäärin 81 prosenttia oman maansa maataloustyöntekijän tuntipalkasta. Suomessa kannattavuuskerroin nousi 0,53:sta 0,73:een, ja sijoitus EU-jäsenmaiden joukossa nousi yhden sijan, yhdeksänneksitoista. Ruotsissa kannattavuuskerroin oli heikompi ja Tanskassa EU:n heikoin, 0,03. – Kun panoshinnat ovat korkeat suhteessa tuotehintoihin ja tukiin, ei korkeakaan tuottavuus takaa hyvää kannattavuutta, minkä Tanskan alhaiset kannattavuustulokset osoittavat, toteaa laskentatoimen päällikkö Arto Latukka MTT:stä. Myös Tanskan omavaraisuusaste oli EU:n alhaisin, 44 prosenttia. Keskimäärin velkaa oli siis 56 prosenttia varoista, kun velan osuus oli EU:ssa keskimäärin 14 prosenttia ja Suomessakin vain 26 prosenttia varoista. Maataloustuotanto kannattaa EU:ssa keskimäärin heikosti, vaikka kokonaispääoman tuottoprosentti nousikin EU:ssa 1,8 prosenttiin ja Suomessa 0,4 prosenttiin. Parhaat työtuntiansiot saatiin Ranskassa 14,7, Italiassa 10,0 sekä Belgiassa 9,8 euroa työtunnille. Suomi sijoittui EU:ssa kuudenneksi 7,8 euron työtuntiansiolla. Ruotsissa työtuntiansio oli 5 euroa ja Tanskassa yrittäjän omalle työlle ei jäänyt oman pääoman korkovaatimuksen vähentämisen jälkeen lainkaan korvausta, jolloin työansio, myös työtuntia kohti laskettuna, oli negatiivinen, -23 euroa. TULOKSET MTT:N TALOUSTOHTORIN VERKKOPALVELUISTA MTT:n Taloustohtori-sivuston FADN Standard Results -verkkopalvelu tarjoaa EU-jäsenmaiden maatalouden tulokset. FADN Advanced Results -verkkopalvelussa ovat MTT:n laskemat kannattavuus- ja vakavaraisuustunnusluvut jäsenmaittain, alueittain, tuotantosuunnittain ja tilakokoluokittain. Suomen tiedot perustuvat MTT:n kannattavuuskirjanpitoaineistoon.

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Tilaa

Liitteet & linkit