Turvemaiden osuus pelloista vaihtelee suuresti kunnittain

Paljonko Etelä-Suomessa on erilaisia kivennäismaita? Missä kunnassa on eniten turvemaita? Vastaukset löytyvät helposti MTT:n Taloustohtorin maannostietopalvelusta.

Kiinnostus peltojen maaperätietoihin ja maankäyttöön on kasvanut sitä mukaa, kun kasvihuonekaasujen päästötavoitteet ovat tiukentuneet EU:ssa. On esitetty rajoituksia turvemaiden viljelyyn ja jopa raivauskieltoa hiilipäästöjen vähentämiseksi.

Suomen peltojen maalaji on etelässä yleisimmin kivennäismaa, kun taas pohjoiseen mentäessä yleistyvät eloperäiset maat. Maan koko peltoalasta 15 prosenttia on eloperäisiä ja niistä enemmän kuin kaksi kolmasosaa on turvemaita. Maan eteläosissa eloperäisiä maita esiintyy lähinnä paikallisesti, mutta Pohjanmaan rannikkoalueilla, Lapissa ja Kainuussa niitä on jo lähes kolmannes peltoalasta.

– Näillä alueilla turve on yleinen peltojen maalaji, ja useissa kunnissa eloperäisten osuus ylittää 50 prosenttia peltoalasta. Tilojen kasvaessa turvemaita on raivattu pelloiksi, kun muuta raivauskelpoista maata ei ole, kertoo vanhempi tutkija Olli Rantala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä.

Tietoa koko Suomen maannosten ja maalajien yleisyydestä maan eri alueilla on nyt saatavissa MTT:n Taloustohtorin uudesta verkkopalvelusta, joka on kaikkien maaperätiedoista kiinnostuneiden vapaasti käytettävissä.

Aineisto löytyy kuntatasolta

Maaperän yleiskartta ja maannostietokanta ovat isoja paikkatietoaineistoja. Maataloudessa maaperätietojen käyttötarpeet rajoittuvat yleensä peruslohkojen alueille ja ovat aluekohtaisia.

– Tätä varten maannostietokanta ja maaperän yleiskartta leikattiin lomittain Tiken vuoden 2011 peruslohkoaineiston kanssa ja ryhmiteltiin kuntatasolle. Näin peltojen maalajeja kuvaavat aineistot saatiin tarkennettua kunnittain, sanoo MTT:n tutkija Harri Lilja.

Luo oma raporttisi verkkopalvelusta

Palvelussa tietojen raportointi koostuu kahdesta osiosta, vakiotaulukoista ja käyttäjän itse määrittelemistä tulostuksista. Molemmissa on tarjolla eri maalajiluokitteluihin perustuvat raportit: maannostiedot kansainvälisellä WRB-luokituksella sekä maannostiedot kansallisella luokituksella erikseen sekä peltojen pinta- että pohjamaasta.

Vakiotaulukoiden maalajityyppi- ja alueluokittelu ovat valmiiksi määritettyjä. Omat valinnat -osiossa käyttäjä voi itse määritellä valittuun raporttiin haluamansa alueluokittelun. Käytössä on kaikkiaan 8 kuntapohjaista alueluokittelijaa.

Tulosteissa maalajien pääluokat ovat kivennäismaat ja eloperäiset maat, jotka on jaettu alaluokkiin ja edelleen maalajityyppeihin. WRB-luokittelussa on yhteensä 19 ja kansallisessa luokittelussa 16 maatyyppiluokkaa. Omat valinnat -raporteissa on esitetty kaikkien maatyyppiluokkien alat, mutta vakiotaulukoissa maalajiluokittelua on supistettu.

Maannos- ja maalajitiedot ovat nähtävissä MTT:n Taloustohtorin verkkopalvelussa: www.mtt.fi/taloustohtori

Lisätietoja:
vanhempi tutkija Olli Rantala, MTT, puh. 029 5317650, olli.rantala@mtt.fi
tutkija Harri Lilja, MTT, puh. 029 531 7467, harri.lilja@mtt.fi

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Lisätietoja www.mtt.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Tilaa

Liitteet & linkit