Väitöstutkimus ennustaa: Vuonna 2025 muuntogeeniset kasvilajikkeet arkipäivää Suomen maataloudessa

Vuoteen 2025 mennessä maataloustuotanto on keskittynyt viljavimmille alueille Etelä- ja Länsi-Suomeen ja tilaluku on puolittunut vuoden 2000 tasosta 39 000 maatilaan. Itä- ja Pohjois-Suomessa viljelypinta-ala on niin ikään puolittunut ja maaseutu autioitumassa. Muuntogeenisiä kasvilajikkeita, kuten perunaa, tuotetaan jo viidenneksellä viljelyalasta, lisäksi ilmastonmuutos alkaa mahdollistaa myös muuntogeenisen maissin viljelyn. Kokonaistuotanto pysyy lähes ennallaan, mutta tuonti lisääntyy. Tätä suomalaiset asiantuntijat pitivät maatalouden todennäköisimpänä tulevaisuuspolkuna 20 vuoden päähän, ilmeni MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) tutkija Pasi Rikkosen väitöstutkimuksessa. Rikkonen eritteli maatalouden mahdollisia tulevaisuudenkuvia, jotta politiikan linjauksista ja tulevaan sopeutumisesta olisi helpompi keskustella ja päättää. Toivetilanteesta asiantuntijat maalasivat erilaisen kuvan. Rikkosen mukaan mahdollisuuksien maataloudessa teknologian, innovaatioiden ja tasapainoisen aluepolitiikan avulla onnistutaan lievittämään keskittymistä ja maaseudun autioitumista. Luomun osuus nousee nykyisestä seitsemästä jopa 20 prosenttiin viljelyalasta, lähiruoka vetää ja maatiloilla tuotetaan uusiutuvaa pelto- ja biokaasuenergiaa sekä omaan että yhteiskunnan käyttöön. Ympäristövaikutukset on minimoitu ja maatilojen johtaminen on hyvin hallinnassa. – Luomu on viime vuosina edennyt minimiennusteen mukaan, mutta tänä vuonna kotieläinsopimuksia on solmittu tiuhaan. Jää nähtäväksi, lähteekö luomu taas kasvu-uralle, Rikkonen miettii. LUJA LUOTTO ELÄINTAUTIKONTROLLIIN Asiantuntijat luottivat vankasti Suomen kykyyn torjua vakavia eläintauteja ja eläimestä ihmiseen tarttuvia tauteja. Tutkimuksessa tarkasteltiin skenaariota, jossa hullun lehmän tauti leviäisi Suomeen vuonna 2016 ja romahduttaisi karjatalouden. Skenaarion toteutumista pidettiin hyvin epätodennäköisenä. Kysely toteutettiin pian Suomen ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan todetun BSE-tapauksen jälkeen. – Kyselyn jälkeen ei ole tapahtunut mitään, mikä horjuttaisi luottamusta suomalaiseen eläintautikontrolliin. Tämän valossa ajankohtainen lintuinfluenssakaan tuskin aiheuttaa vaaraa, Rikkonen tulkitsee. Tutkimus toteutettiin asiantuntijakyselynä. Paneelin kerättiin asiantuntijoita maataloustutkimuksesta ja -hallinnosta, elintarviketeollisuudesta ja -kaupasta, panosteollisuudesta, tuottaja-, kuluttaja- ja neuvontajärjestöistä sekä maatalousmedioista. Postitse kyselyn sai 167 asiantuntijaa ja siihen vastasi 101, joista 18 myös haastateltiin henkilökohtaisesti. Kyselykierroksia oli kaksi ja ne toteutettiin vuosina 2002–2003. MMM, agronomi Pasi Rikkosen väitöskirja ”Vaihtoehtoisten skenaariolähestymistapojen hyödyntäminen määriteltäessä tulevaisuuden maatalouden politiikka-agendaa” tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulussa perjantaina 18.11.2005 klo 12. Väitöstutkimus kuuluu johtamisen ja organisoinnin alaan. Vastaväittäjänä on FT, dosentti Osmo Kuusi Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja kustoksena professori Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulusta.

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Tilaa

Liitteet & linkit