Uusi jätelaki voimaan 2012: Enviroc mittaa purkutyömaidensa hiilijalanjäljen jo nyt

Ympäristöpalvelu Enviroc Oy:n hanke purku- ja saneeraustyömaidensa hiilijalanjäljen laskemiseksi on valmistunut. Uudella laskentamallilla yritys selvittää kuinka paljon kasvihuonepäästöjä työmaat aiheuttavat ja miten minimoida ne. Nyt jätelajittelu ja -käsittely tehostuvat ja järkevöityvät. Ympäristöä ja kustannuksia säästetään. Syntynyt hiilijalanjäljen laskentamalli on uutta alalla koko Euroopassa.

Rakentamisesta, korjaamisesta ja purkamisesta syntyy Suomessa jätettä vuosittain yli 20 miljoonaa tonnia. Uusi, keväällä 2012 voimaantuleva jätelaki asettaa rakennus- ja purkujätteelle 70 prosentin kierrätystavoitteen, mikä pakottaa yritykset suunnittelemaan jatkossa tarkemmin jätejakeiden kierrätyksen.

Alansa ensimmäisenä Euroopassa

Ympäristö- ja jätehuollon palveluita tarjoava Enviroc Oy on ottanut saanut valmiiksi mittariston, jolla se seuraa oman työnsä hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjäljen määrittämisellä saadaan selville eri toimintojen ympäristövaikutukset, jolloin purku- ja saneeraustoimintaa voidaan kehittää ympäristöystävällisemmäksi. Nyt syntyneellä laskentamallilla tiedetään mitä eri jätejakeille on parasta tehdä jo niiden syntypaikalla tai mihin ne on syytä kuljettaa, jotta hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni.

– Uusi tapamme toimia on entistä ympäristöystävällisempää. Mallia hyödyntämällä saamme kierrätykseen mahdollisimman suuren osan materiaalivirroista turhien kuljetusten jäädessä pois. Kaupan päälle pystyimme järkeistämään toimintojamme, mikä näkyy asiakkaille pienempinä kustannuksina. Asiakkaat saavat myös loppuraportin, josta ilmenee jätteiden laatu ja määrä, työmaan energiankulutus ja hiilijalanjäljen suuruus, Enviroc Oy:n toimitusjohtaja Juha Saapunki kertoo.

Hiilijalanjäljen laskenta lisää työmaan valvontaa ja työturvallisuutta, tehostaa syntypaikkalajittelua sekä alentaa jätekustannuksia.

Ympäristökuormitus pieneni tutkitusti

Purkutyömailla kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat eli hiilijalanjäljen suuruuteen vaikuttavat työmaan energiankulutus, syntyvien jätteiden lajittelu, kuljettaminen ja käsittely sekä jätteiden hyödyntäminen tai loppusijoitus.

Hiilijalanjäljet laskettiin omakotitalon purulle, toimistotalon linjasaneeraukselle ja massiivipurkukohteelle. Omakotitalon purun hiilijalanjäljeksi saatiin -60 tCO2e (hiilidioksidiekvivalenttia). Järkeistämällä toimintaa ympäristövaikutuksia oli siten pystytty pienentämään määrällä, joka vastaa 20 henkilöauton vuosipäästöä. Toimistotalon saneeraukselle saatiin tulokseksi 148 tCO2e, joka vastaa 50 henkilöauton vuosipäästöä. Massiivipurkukohteen hiilijalanjälki oli 319 tCO2e, joka vastaa 100 henkilöauton vuosipäästöä.

Hiilijalanjäljen laskenta tehosti merkittävästi työmaan toimintaa lajittelun ja energiankulutuksen valvonnan kautta. Toiminnasta voidaan löytää ne osat, joiden ympäristövaikutuksia voidaan pienentää ja siten valita ympäristön ja tehokkuuden kannalta parhaat toimintatavat. Laskentatietojen kerääminen työmailta voidaan yhdistää myös työmaan muuhun tiedon hallintaan ja kohderaportointiin.

Merkittävimpiä hiilijalanjälkeä pienentäviä tekijöitä ovat energiantuotanto puu- ja kierrätyspolttoainetta käyttäen sekä metalliromun käsittely. Edelleen fossiilisten polttoaineiden ja neitsytraaka-aineiden käytön välttäminen vähentää päästöjä.

Mittaristo syntyi yhteistyöllä

Enviroc Oy:n toteuttama purku- ja saneerauskohteiden hiilijalanjälki -hanke oli Tekesin rahoittama projekti, jonka tavoitteena oli kehittää Suomen olosuhteisiin soveltuva, luotettava purku- ja saneeraustoiminnasta syntyvän hiilijalanjäljen laskentamalli. Hankkeesta tehtiin diplomityö Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle. Muut yhteistyökumppanit olivat mm. Suomen johtava korjausrakentaja Consti-yhtiöt ja Enviroc-konserniin kuuluva Rikano Purkutyöt Oy.

Lisätietoja            Toimitusjohtaja Juha Saapunki, Enviroc Oy, p. 0500 414 458

Avainsanat:

Tilaa