Vertaileva tutkimus Pohjoismaiden pääkaupunkien asukkaista: Sosiaalinen eriytyminen voimistuu, turvattomuuden tunne on etenkin Helsingissä yleistä

Lue alkuperäinen

Erot kasvavat pohjoismaisissa pääkaupungeissa ja asukkaat tuntevat eriytymisen kasvaneen. Yksi neljästä vastaajasta uskoo, että heillä ei ole varaa jäädä asumaan nykyiseen kotiinsa ja neljä kymmenestä vastaajasta kokee kotikaupungissaan olevan turvattomia alueita. Nämä ovat tuloksia tutkimuksesta, johon vastasi 4 000 asukasta Helsingin, Tukholman, Kööpenhaminan ja Oslon seuduilta.

Tutkimuksen pohjoismaisten pääkaupunkiseutujen asukkaiden mielipiteistä toteutti tutkimusyhtiö United Minds, tutkimuksen tilasi NCC. Tutkimustulokset on esitelty osoitteessa theinclusivecity.com. Sivustolla on mahdollista tarkastella lähemmin tutkimusdataa ja tehdä vertailuja eri vastaajaryhmien välillä.

Tuloeroja ja turvattomuutta

Kuusi kymmenestä vastaajasta kokee eri alueiden välisten erojen kasvavan eli paremman tulotason kaupunginosat rikastuvat ja heikomman tulotason alueet köyhtyvät. Helsingin seudulla peräti yhdeksän vastaajaa kymmenestä arvioi keskusta-asumisen olevan heille liian kallista.

Liki puolet yli tuhannesta suomalaisesta vastaajasta arvioi Helsingissä olevan alueita, jossa ei ole turvallista. Turvattomuutta kokee merkittävästi useampi Helsingissä kuin Kööpenhaminassa ja Oslossa asuvista. Tunne on jonkin verran myös Tukholmaa yleisempi.

Suuri enemmistö vastaajista haluaisi osallistua enemmän päätöksentekoon. Helsingin seudulla jopa kaksi kolmasosaa vastaajista kokee, ettei heillä ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa asuinalueensa kehittämiseen. Tässä Suomi eroaa selvästi muista Pohjoismaista.

Asenteet muuttuvat

Noin kaksikymmentä prosenttia vastaajista Helsingin seudulta uskoo, että tämänhetkisellä pakolaistilanteella on pitkällä tähtäimellä positiivinen vaikutus alueen kehitykseen. Kuitenkin vain harva, vain noin joka kymmenes, on valmis tinkimään elintasostaan pakolaisten auttamiseksi. Tukholman ja Oslon seuduilla asuvat näkevät tilanteen huomattavasti myönteisemmin.

Suomalaisuuden stereotypiaan ei kuulu turhanpäiväinen tuttavallisuus, mutta kyselyn mukaan 84 prosenttia Helsingissä asuvista sanoo tervehtivänsä naapureitaan, mikä on hieman pohjoismaisia verrokkikaupunkilaisia enemmän. Joka toinen Helsingissä asuva ei epäröisi auttaa naapureitaan, mutta toisaalta vain alle kolmannes olisi valmis pyytämään apua naapureiltaan.

Kaupunkielämää omalla alueella

Enemmistö Helsingissä asuvista sanoo kulkevansa päivittäiset matkat julkisilla kulkuneuvoilla. Pohjoismaiden pääkaupungeista julkinen liikenne on yhtä suosittua vain Tukholmassa.

Kaupunkilaiselämää vietetään etupäässä omilla asuinalueilla: joka toinen kantakaupungin ulkopuolella asuvista käy keskustassa enintään kerran kuussa. Vastaajista lähes 90 prosenttia käy myymälöissä ja liikkeissä vähintään kerran viikossa, mikä on enemmän kuin Tukholmassa, Kööpenhaminassa tai Oslossa. 

_ _ _ _

Katso myös Osmo Soininvaaran kommentit NCC:n tutkimuksesta Youtube-kanavaltamme: https://youtu.be/1nVMw91Zd4c

Lisätietoja:
Merja Alastalo, viestintäjohtaja, NCC Suomi Oy, p. 010 507 6948, merja.alastalo@ncc.fi 

NCC: Visiomme on uudistaa toimialaamme ja tarjota ylivertaisia, kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. NCC on yksi johtavista rakentamisen, kiinteistökehityksen ja infrastruktuurin yrityksistä Pohjois-Euroopassa. Sen liikevaihto vuonna 2015 oli 6,7 miljardia euroa ja henkilöstön määrä 18.000. NCC:n osakkeet on noteerattu Tukholman NASDAQ OMX -pörssissä.

Yrityksestä

NCC: Visiomme on uudistaa toimialaamme ja tarjota ylivertaisia kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. NCC on yksi johtavista rakentamisen, kiinteistökehityksen ja infrastruktuurin yrityksistä Pohjois-Euroopassa. Sen liikevaihto vuonna 2017 oli lähes 5,6 miljardia euroa ja henkilöstön määrä 17.800. NCC:n osakkeet on noteerattu Tukholman NASDAQ OMX -pörssissä.

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Liitteet & linkit