Rakkolevä voi Hangon edustalla paremmin kuin saaristomerellä

Ex-ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen toivoo ripeämpiä toimia Itämeren suojelemiseksi

Hangon edustalta otetun näytteen mukaan Hangon alueen veden laatu on tällä hetkellä biologisten tekijöiden, kuten rakkolevän alakasvurajan, osalta erinomainen/hyvä. Sen sijaan fysikaalis-kemiallisten tekijöiden, kuten typen ja näkösyvyyden, osalta veden laatu on hyvä/tyydyttävä. Ex-ympäristöministeri, kansanedustaja Kimmo Tiilikainen sukelsi perjantaina Hangon edustalla ja havainnoi rakkolevävyöhykkeen alakasvurajan. Samalla hän tutustui alan työmenetelmiin ja Itämeren tilaan pinnan alta. Hartwall Novelle ja WWF toteuttivat veneretken Itämerelle osana WWF:n Operaatio Merenneito -kampanjaa.

Kimmo Tiilikaisen havainnoiman rakkolevän alakasvurajaa verrattiin kevään aikana Hangon edustalla otettuihin näytteisiin. Rakkolevän kasvusyvyysarvoja analysoi Tvärminnen eläintieteellisen aseman biologi Ari Ruuskanen. Tällä hetkellä rakkolevä voi Hangon edustalla paremmin kuin saaristomerellä. Rakkolevän tilanne on myös parempi kuin muiden tutkittujen indikaattoreiden kuten planktonin tilanne. Muiden indikaattorien osalta tulokset osoittivat veden laaduksi vain hyvä/tyydyttävän.

– Kirjallisuuden perusteella tiedetään, että 1900-luvun vaihteessa rannikkomme avainlaji rakkolevä esiintyi noin 10 metrin syvyydessä Hangon alueella, kun taas tänä päivänä se esiintyy noin viiden metrin syvyydessä. Tämä kertoo, että käyttäen indikaattorina rakkolevän alakasvurajaa, veden laatu on huonontunut, kertoo biologi Ari Ruuskanen.
Hän toteaa myös, että samaan lopputulokseen päästään myös fysikaalis–kemiallisten tekijöiden ja planktonin osalta.

EU:n vesipuitedirektiivin VPD:n mukaan rannikkovedet jaetaan eri vesimuodostelmiin, joille kullekin annetaan fysikaalis-kemiallisille ja biologisille muuttujille vertailuarvot kuvastamaan veden ekologista tilaa. Vertailuarvot ovat erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Vesialueen tilaa voidaan arvioida esimerkiksi rakkolevän alakasvurajalla. Jos rakkolevää löytyy yli 5 metrin syvyydessä Hangon alueella, niin vesialue saa luokituksen erinomainen/hyvä.

Veden sameus kertoo karvaan totuuden

Rakkolevävyöhykkeen alakasvurajan havainnoitsijana toimi kansanedustaja Kimmo Tiilikainen. Havainnoinnin lisäksi hän tutustui Itämereen pinnan alta sukelluskouluttaja Ismo Paasin kanssa.

- Täytyy todeta, että vesi näytti harmittavan samealta, vaikkei leväkukintoja ainakaan vielä ollut näkyvissä, kertoi Kimmo Tiilikainen heti sukelluksen jälkeen.
- Olisi hienoa nähdä vastaan tulevia kaloja ja kasvustoa pidemmälle, nyt vedenalainen elämä avautui kovin kapeana. Sukellus pinnan alle vahvisti käsitystäni, että Itämeren suojelu vaatii entistä ripeämpiä toimia, jotta käänne parempaan olisi nähtävissä jo lähivuosien aikana eikä vasta vuosikymmenien päästä.

Käänteen tapahtuminen on tärkeää, jotta pitkäjänteiseen työhön saadaan lisäpontta ja voimia. Varsinaiset työn tulokset kun nähdään vasta vuosikymmenien päästä. Kimmo Tiilikainen muistuttaakin, että jokainen suomalainen voi valinnoillaan vähentää Itämeren ravinnekuormitusta ja sitä kautta esimerkiksi myrkyllisten sinilevien syntyä.

Operaatio Merenneito mukana kesätapahtumissa

WWF:n Operaatio Merenneito on Itämeren hyväksi tehtävä suurkampanja, jonka avulla tarjotaan jokaiselle suomalaiselle mahdollisuus toimia maailman saastuneimman meren, Itämeren, suojelun hyväksi.
Hartwall Novelle tukee jo kolmatta vuotta WWF:n Operaatio Merenneito -kampanjaa. Tänä vuonna Novelle halusi tarjota ajankohtaista tietoa Itämeren tilanteesta. Hangon Regatan yhteydessä järjestettiin veneretki, johon osallistui kansanedustaja Kimmo Tiilikainen, Tvärminnen eläintieteellisen aseman biologi Ari Ruuskanen ja WWF:n meriasiantuntija Sampsa Vilhunen. Lisäksi Operaatio Merenneito on mukana muissa kesätapahtumissa kuten 24.-27.7. järjestettävillä Kotkan Meripäivillä.

– Kesäaikaan veden äärellä lomaillessa ihmisiä varmasti kiinnostaa, missä kunnossa Itämeri on. Toivomme, että näyttämällä Itämerta pintaa syvemmältä saamme suomalaiset innostumaan yhä enemmän Itämeren suojelusta, sanoo Karla Frisk Hartwallilta.

Hartwall osallistuu Operaatio Merenneito -kampanjaan lahjoittamalla WWF:lle sentin jokaisesta kesä-elokuun aikana myydystä Hartwall Novelle -pullosta. Kampanjaan kuuluvat kaikki 1,5 litran pakkauksissa olevat vaihtoehdot sekä 0,5 litran maustamaton Hartwall Novelle –kivennäisvesi. Viime vuonna toteutetussa Operaatio Merenneito -kampanjassa Hartwall lahjoitti Itämeren suojelulle 60 000 euroa.

Kuvia: https://ds.salomaa.fi/intranouto/6eed647cd38592f092e9e941e9fcd26f/