VIHLOOKO?

Colgaten tuoreen pohjoismaisen tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta kärsii aika ajoin vihlovista hampaista (1). Peräti seitsemällä prosentilla särky on päivittäistä (2). Hammaslääkärien mukaan vihlontaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

”Hampaiden vihlonta on kiusallinen ja kivulias vaiva. Vihlonnan tunnetta ei kannata ohittaa tai vähätellä, vaan selvittää vaivan syy hammaslääkärin vastaanotolla, sillä taustalla voi olla myös laajempia suun terveyteen vaikuttavia tekijöitä”, erikoishammaslääkäri Päivi Siukosaari Yliopistohammasklinikalta muistuttaa.

Hampaiden vihlonta on yleisintä 30-40-vuotiailla. Tavallisimmin vihlonta tuntuu posken puoleisten hampaiden kaula-alueilla ja yleisimmin oireilevat kulmahampaat. Naiset kärsivät vaivasta miehiä hieman useammin (naiset 79 %, miehet 70 %). ”Tulos saattaa heijastaa myös naisten parempaa tietoisuutta terveydestä ja suuhygieniasta”, Siukosaari arvelee.

Vetäytyneet ikenet paljastavat herkät hammaskaulat 

Hampaiden vihlonnan taustalla on useimmiten ikenen vetäytyminen, jonka myötä hampaankaula paljastuu. Hammaskaulan alueelta puuttuu suojaava kiille ja se on herkkä vaurioitumaan, jolloin hammasluussa olevien pienten kanavien päät avautuvat. Niitä pitkin ulkoiset ärsykkeet kuten kuuma, kylmä tai makea tuntuvat äkillisenä ja voimakkaanakin kipuna hampaan hermossa.

Ikenien vetäytyminen ja hammaskaulan paljastuminen ovat yleisimmin seurausta ientulehduksesta, mutta myös virheellisestä purennasta tai harjaustottumuksista. Liian voimakas ja usein toistuva harjaaminen, liian kova harja ja hankaava tahna voivat edistää ienten vetäytymistä.

”Myös hampaan pinnan liukeneminen eli eroosio on laajalti yleistynyt, mikä on seurausta happamien juomien käytön voimakkaasta kasvusta. Eroosio yhdistettynä harjausvaurioihin lisää hampaiden vihlonnan riskiä voimakkaasti”, Siukosaari toteaa.

Vihlonnan syy kannattaa selvittää

Vihlonnan syy on tärkeää selvittää huolellisesti hammaslääkärin vastaanotolla. Oikealla diagnoosilla voidaan nopeasti puuttua altistaviin tekijöihin.

”Vetäytyneiden ienten ohella taustalla voi olla myös lohjennut hammas, karies, paikkaamisen jälkeinen herkkyys, hampaan ytimen tulehdus tai hampaiden valkaisu. Muut syyt on tärkeää sulkea pois oikean hoidon löytämiseksi”, Siukosaari luettelee.

Syytä selvitettäessä käydään läpi kivun määrä, sijainti ja haittaavuus sekä tarkastellaan vihlonnalle altistavia elämäntapoja, kuten ruokatottumuksia ja hampaiden puhdistustapoja. Lisäksi hammaslääkäri voi arvioida vihlonnan voimakkuutta ja esiintyvyyttä erilaisin testein.

Kotihoito ennaltaehkäisee tehokkaimmin

Vihlovia hampaita voidaan hoitaa hammaslääkärin vastaanotolla erilaisin menetelmin, kuten fluorilakkauksella, remineralisoivilla tahnoilla, paikkamateriaaleilla, laserilla tai vaikeissa tapauksissa jopa sidekudossiirteellä, jossa paljastuneen hammaskaulan päälle siirretään uutta limakalvoa. Tärkein ennaltaehkäisevä hoito tapahtuu kuitenkin kotona.

”Hampaiden harjaus kahdesti päivässä riittää. Hammasharja ei saa olla liian kova, eikä hampaita pidä harjata välittömästi ruokailun jälkeen, koska happohyökkäyksen pehmentämä hampaanpinta kuluu helpommin”, Päivi Siukosaari opastaa. ”Vihloville hampaille tarkoitetuista hammastahnoista on myös apua. Ne tukkivat avoinna olevat hammasluun kanavat ja auttavat vähentämään hermoärsytystä.”

(1) YouGov Zapera.com. Pohjoismainen tutkimus hampaiden vihlonnasta 2010, Colgate-Palmolive

(2) Zapera.com. Pohjoismainen tutkimus hampaiden vihlonnasta 2007, Colgate-Palmolive

 

Lehdistöyhteydet:

Eija Manninen-Stenroos, Viestintätoimisto SEK Public Oy, puh. 0400 773 877, eija.manninen@sekpublic.fi

Yrityksestä

Viestintä on muutoksen tilassa. Perinteiset kommunikaation keinot eivät enää riitä. SEK tarjoaa sekä nykyaikaista viestintää että markkinointi-PR:ää, koska molempia tarvitaan vaikuttavan ja erottuvan viestinnän aikaan saamiseksi.

Tilaa

Multimedia

Multimedia