Lääkkeiden viitehintajärjestelmä on suomalaisille tuntematon

Puolet suomalaisista ei ole kuullutkaan huhtikuussa voimaan tulevasta järjestelmästä

Suomalaiset eivät tunne lääkkeiden viitehintajärjestelmää, ilmenee Rinnakkaislääketeollisuus ry:n TNS Gallupilla teettämästä kyselytutkimuksesta. 74 % suomalaisista ei tiedä, mitä viitehintajärjestelmällä tarkoitetaan, ja hieman yli puolet (52 %) ei ole kuullutkaan koko järjestelmästä. Viidesosa (22 %) tuntee järjestelmän pääpiirteet, ja vain neljä prosenttia ilmoittaa tietävänsä, mitä järjestelmä tarkoittaa.

– Potilaiden ei tarvitsekaan olla selvillä kaikista lääkekorvausjärjestelmän kiemuroista, sillä he voivat luottaa apteekkihenkilökunnan ammattitaitoon, toteaa Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Bothas.

Huhtikuun alussa voimaan astuva viitehintajärjestelmä vaikuttaa mm. potilaan saamiin Kela-korvauksiin: tähän asti korvaus on maksettu lääkärin määräämästä lääkkeestä, kun järjestelmän tultua voimaan korvaus maksetaan edullisemman vaihtokelpoisen rinnakkaislääkkeen perusteella (ks. tarkemmin alla olevaa tietolaatikkoa). Viitehintajärjestelmän myötä lääkevaihtoon liittyvät kysymykset tulevat ajankohtaisiksi niille vajaalle 10 prosentille potilaista, jotka ovat aiemmin kieltäytyneet apteekissa lääkevaihdosta.

– Monista vaihtokelpoisista alkuperäislääkkeistä tulee nykyistä kalliimpia potilaille, jos potilas ei suostu vaihtoon. Potilaat ovat kuitenkin joka tapauksessa uudistuksen suurimmat voittajat, sillä uusi järjestelmä lisää lääkemarkkinoiden hintakilpailua, minkä ansiosta potilaiden maksamat omavastuuosuudet pienenevät, Bothas muistuttaa.

Tukkuhinnoin mitattuna lähes 180 miljoonalla eurolla vuodessa myydyt analogiamenetelmäpatentoidut alkuperäisvalmisteet palaavat huhtikuun alussa lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän piiriin. Esimerkiksi verenpaineen, kolesterolin, astman, skitsofrenian, Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin hoidossa käytettäviä lääkkeitä tulee jälleen vaihtokelpoisiksi.

Viitehintajärjestelmä on jo käytössä useimmissa EU-maissa. Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut sen tuovan Suomessa vuosittain 85 miljoonan euron säästöt potilaille ja veronmaksajille.

Rinnakkaislääkkeisiin ollaan tyytyväisiä – yhteiskunnan pitäisi tiedottaa aktiivisemmin

Tutkimuksen mukaan lähes kolme neljästä suomalaisesta on jo käyttänyt rinnakkaislääkkeitä ja heistä 90 % on tyytyväisiä rinnakkaislääkkeisiin. Käyttäjistä selvä enemmistö (92 %) kokee säästäneensä rinnakkaislääkkeiden käytöllä ainakin jonkin verran.

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että lääkärin pitäisi huomioida lääkkeen hinta sitä määrätessään ja että lääkäreiden tulisi määrätä enemmän edullisia rinnakkaislääkkeitä. Yhtä monen mielestä yhteiskunnan tulisi tiedottaa enemmän edullisemmista lääkevalmisteista.

Tutkimuksen mukaan 90 % rinnakkaislääkkeitä käyttäneistä on sitä mieltä, että rinnakkaislääke on yhtä tehokas ja turvallinen kuin alkuperäislääke. Niistä, jotka eivät vielä ole rinnakkaislääkkeitä käyttäneet, samaa mieltä väittämän kanssa on 81 %.

Rinnakkaislääkkeiden käyttö lisääntyi vuodesta 2005 vuoteen 2008, mutta nyt kasvu näyttää tasaantuneen. Tutkimuksen perusteella 73 % 45–64-vuotiaista vastaajista on käyttänyt rinnakkaislääkkeitä, kun vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan käyttäjiä oli 60 %, vuoden 2007 tutkimuksen perusteella 64 % ja viime vuoden tutkimuksen mukaan 72 %.

TNS Gallupin suorittama tutkimus toteutettiin tammi-helmikuussa 2009 internet-kyselynä, ja siihen osallistui 1 215 vastaajaa. Vastaajat olivat 35–69-vuotiaita. Täydellinen tutkimusraportti on liitteenä.

Lisätietoja:

Kysymyksiä ja vastauksia viitehintajärjestelmästä ja rinnakkaislääkkeistä sekä edellisten vuosien tutkimusraportit:

www.rinnakkaislaaketeollisuus.fi -> Ajankohtaista

Heikki Bothas
Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja
heikki.bothas@rinnakkaislaaketeollisuus.fi
040 7589 663


Mikä on viitehintajärjestelmä?

Viitehintajärjestelmällä pyritään tehostamaan vuonna 2003 alkanutta lääkevaihtoa ja vauhdittamaan edullisempien rinnakkaislääkkeiden käyttöä. Jos lääkäri on määrännyt potilaalle kalliimpaa alkuperäisvalmistetta, apteekissa tarjotaan mahdollisuutta vaihtaa se viitehintaiseen tai viitehinnasta vähän poikkeavaan rinnakkaislääkkeeseen. Jos potilas kuitenkin haluaa ostaa viitehintaa kalliimman lääkkeen, hän maksaa viitehinnan ja lääkkeen hinnan erotuksen itse. Lääkäri voi kirjoittaa reseptiin vaihtokiellon lääketieteellisin tai hoidollisin perustein, ja tällöin korvaus maksetaan nimenomaan määrätystä lääkkeestä.

Markkinoilla voi olla lääkkeestä useiden eri rinnakkaisvalmistajien vastaavia, vaihtokelpoisia tuotteita, joiden hinnat voivat poiketa toisistaan hieman. Jotta korvaus ja lääkkeen saatavuus eivät olisi riippuvaisia yhdestä rinnakkaisvalmisteesta, viitehintajärjestelmään on määritelty hintaputki, jonka rajoissa lääkkeen hinta saa liikkua täyden korvauksen saamiseksi. Näin korvauksen saa myös lääkkeistä, joiden hinta poikkeaa hieman edullisimmasta vastaavasta lääkkeestä. Viitehinta on 1,50 euroa edullisimman vaihtokelpoisen lääkkeen hintaa korkeampi, jos edullisin valmiste maksaa alle 40 euroa. Yli 40 euroa maksavien lääkkeiden hintaputki on kaksi euroa.


Rinnakkaislääketeollisuus ry pyrkii edistämään lääkemarkkinoiden kilpailua ja edullisten ja turvallisten rinnakkaislääkkeiden käyttöä, jotta sekä kuluttajien että yhteiskunnan lääkemenot pysyisivät kohtuullisina. Riippumaton Lääkelaitos valvoo sekä alkuperäis- että rinnakkaislääkkeiden laatua ja turvallisuutta – rinnakkaislääkkeet ovat tutkitusti ominaisuuksiltaan ja laadultaan alkuperäisvalmisteita vastaavia.

Yrityksestä

Pilgrim Oy on vuonna 1995 perustettu toimialasitoutumaton yritysviestinnän asiantuntijaorganisaatio. Yhtiö on Darwin Oy:n osakkuusyritys, ja se tarjoaa asiakkailleen viestinnän kokonaistoimituksia joustavasti ja tehokkaasti. Pilgrimin toimisto sijaitsee Helsingissä Tehtaankadulla. Pilgrimillä on pitkäaikainen kokemus kaikilta yritysviestinnän ydinalueilta (mm. viestinnän strateginen suunnittelu, mediaviestintä ja -suhteet, viestinnän konsultointi ja koulutus sekä asiakasjulkaisut). Yhtiöllä on viestinnän erikoisosaamista usealta eri toimialalta ja viestinnän osa-alueelta (mm. kriisiviestintä, elokuvaviestintä ja sponsorihankinta).

Tilaa

Liitteet & linkit