Optimi sisälämpötila nostaa vireystilaa ja tiputtaa lämmityskuluja
Ilman viiletessä lämpöä haetaan sisätiloihin. Lämpötilalla on vaikutusta paitsi asumismukavuuteen myös terveyteen sekä energiankulutukseen. Optimaaliset sisälämpötilat ovat vähintään 18 astetta ja korkeintaan 23 astetta.
Lämmityskausi on alkanut ja sopivaa sisälämpötilaa haetaan kodeissa ja toimistoissa. Vaihtelevat sääolosuhteet saavat ihmiset vääntelemään termostaatteja edes takaisin. Sisäilman lämpötila vaikuttaa asumismukavuuteen, mutta sillä on myös terveydellisiä vaikutuksia. Liian korkea sisälämpötila alentaa ilman suhteellista kosteutta, joka voi aiheuttaa kuivuuden tunnetta sekä erilaisia ihon ja limakalvojen ärsytysoireita. Korkealla sisälämpötilalla on vaikutuksia myös unenlaatuun ja sitä kautta yleiseen vireystasoon.
- Suomalaisissa kodeissa on asumisterveyssuosituksia korkeammat lämpötilat. Eurooppalaisessa vertailussa olemme kärkisijoilla. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä kylmemmät ulkoilmat, sitä lämpimimmät talot, kertoo energianhallintaan erikoistuneen Enegian etähallintatiimin vetäjä Jussi-Pekka Krankkala.
Oleskelutiloissa suosituslämpötila on 21 astetta ja alarajana pidetään 18 astetta. Suomalaisissa kodeissa jopa 24 astetta on yleinen lämpötila. Jo pari astetta matalampi sisälämpötila säästää tuntuvasti lämmityskustannuksia, vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä ja nostaa sisäilman suhteellista kosteutta.
- Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että yhden asteen tiputus lämpötilassa vähentää lämmityskuluja 5 prosenttia.
Standardin mukaan sisälämpötila tulisi mitata metrin korkeudelta metrin päästä ulkoseinästä. Suositusvauhti lämpötilan laskemiseen on maksimissaan aste viikossa. Lämpötilan kokeminen on yksilöllistä, mutta uuteen lämpötilaan tottuu. Jos sisätilojen lämpö on 21 astetta, useimmiten 10 prosenttia ihmisistä kokee sen liian kylmäksi.
- Yleisesti ihmiset sietävät paremmin viileämpää sisäilmaa silloin kuin ulkona on kylmempää ja kuivempaa.
Useissa kodeissa sopivaa lämpötilaa haetaan termostaatteja kääntämällä pitkin talvea. Tulevaisuudessa älytermostaatit ja tavoitelämpötilan automaattinen ohjaus kotitalouksissa lisääntyy. Kerrostaloissa lämmönjakokeskukset ovat yleisesti jo etähallinnassa ja niitä voidaan ohjailla automatiikalla.
Vinkit sisälämpötilan optimointiin
- Termostaatit määräävät. Lämmityspattereiden termostaatteja säätämällä vaikutat lämpötilaan eniten.
- Tiivistäminen. Kylmyyden tunne ei tule vain vallitsevasta lämpötilasta, lisäksi pitää muistaa veto. Tarkista, että ikkunat ja ovet ovat kunnolla tiivistetty. Vanhoissa taloissa kannattaa tarkistaa esimerkiksi kylmäkaappien ja -tilojen ilmanvaihto ja putket.
- Olosuhdeanturit mittareiksi. Lämpötilan kehitystä, kosteutta ja ilmanlaatua voi seurata reaaliajassa olosuhdeantureilla.
- Ilmanvaihtotoimivuuden tarkistus. Sisäilman kosteuteen vaikuttaa lämpötilan lisäksi myös ilmanvaihdon toimivuus. Muista ilmanvaihtokanaviston puhdistus ja määräaikainen nuohous.
- Lämmityksen tasapainon tarkistus. Kerrostaloissa on nykyään käytössä keskitettyjä automaatiojärjestelmiä, jotka säätävät koko talon lämpötilan. Sisälämpötilamittauksissa katsotaan, onko lämmitys tasapainossa ja pidetään huoli, että lämmitysverkosto toimii.
- Ilmamäärämittaukset. Tarkistetaan talon ilmanpaineiden suhde. Sekä alipaine että ylipaine voivat muun muassa aiheuttaa rakenteisiin kosteutta ja vetoa.
Lisätietoja:
Jussi-Pekka Krankkala, Remote Management, Enegia Group Oy, p. 040 8457784, jussi-pekka.krankkala@enegia.com
Enegia Group Oy on Pohjoismaiden johtava riippumaton energianhallinnan asiantuntijayritys. Tarjoamme energian hankintaan, myyntiin ja käytön tehostamiseen liittyviä ratkaisuja yrityksille, kiinteistönomistajille, energiayhtiöille ja julkiselle sektorille.
Avainsanat: