Suomi nettoaa kansainvälisillä kongresseilla – viime vuonna jo 130 miljoona euroa

Suomen houkuttelevuus kongressimaana on korkea. Kansainväliset kongressikävijät kuluttavat vierailullaan Suomessa nelinkertaisesti keskiverto matkaajaan verrattuna, ja tulojen lisäksi kongressit johtavat pitkällä aikavälillä uusiin innovaatioihin ja investointeihin.

Kongressit ovat merkittävä tulonlähde Suomelle. Viime vuonna kansainväliset kongressit tuottivat noin 130 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä summa on ollut tasaisessa kasvussa koko 2010-luvun. Vuonna 2010 rahaa kongresseista syntyi 72 miljoonaan euroa ja vuonna 2013 jo 117 miljoonaa euroa.

Tyypillinen kongressikävijä jättää taakseen majoituksineen noin 1 635 euroa ja hän viipyy maassa keskimäärin viisi päivää. Luvut selviävät yhdessä Taloustutkimuksen kanssa tehdyistä tutkimuksista.  

 Se mikä kongressimatkailijoista tekee Suomelle niin kiinnostavia, on heidän viettämänsä aika ja kuluttamansa raha. Viiden päivän vierailu on keskimäärin 2 - 3 päivää pidempi kuin keskiverto turistin. Lisäksi kongressivieras käyttää 4 - 5 kertaa enemmän rahaa vierailunsa aikana kuin tavallinen matkaaja. Kyseessä on merkittävät summat, joista kansainvälisesti kilpaillaan ankarasti, kertoo kongressipäällikkö Leena Sipilä Finland Convention Bureausta. 

Suomen houkuttelevuus kongressimaana on edelleen kansainvälisesti korkealla tasolla. Suomi sijoittui 19. Union of International Associations (UIA) -järjestön vuosittaisessa tilastossa. Helsinki nousi kaksi pykälää, ollen 18. kaupunkien listalla. Listaus tarkastelee yhteensä 181 maata ja peräti 1 465 kaupunkia.

Korkea osaaminen houkuttelee Suomeen

Suomessa järjestettiin viime vuonna 708 kongressia, joissa vieraili yhteensä lähes 80 000 edustajaa. Luvut ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa ja viimeiset kolme vuotta ovat olleet ennätyksellisiä. Suomen valtteina kongressimaana ovat turvallisuuden ja tehokkuuden sekä kiehtovan sijainnin lisäksi etenkin eri osaamisalueet.

– Suomi on vahva tieteen maa usealla sektorilla. Täällä on 21 yliopistoa ja korkeakoulua, meillä on IT-alan innovatiivinen osaamisklusteri ja olemme vastuullisuuden osa-alueella edelläkävijöitä. Kun erilaiset kansainväliset kongressit hakevat isäntämaata, tiedeyhteisöjen läsnäolo on erityisen tärkeää, kertoo Leena Sipilä.

Suomessa pidettyjen kongressien aiheet keskittyvät yleisesti neljään kategoriaan: lääke- ja terveysteknologiaan, IT-alaan, luonnontieteisiin ja matematiikkaan sekä yleisesti liiketoimintaan, teollisuuteen ja viestintään. 

– On myös hyvä muistaa, että kongressit tarjoavat aina ehdottomasti muutakin kohdemaalle kuin vain suoraa tuloa. Kongresseissa kokoontuvat yleensä kunkin alueen huippuosaajat, joille Suomen osaamista ja erinomaisuutta on ensiarvoisen tärkeä päästä esittelemään. Nämä poikivat pitkässä juoksussa Suomeen innovaatioita, investointeja ja kauppaa. Ja ei myöskään pidä unohtaa Suomi-kuvan rakentamista. Kongressit eivät todellakaan ole pikkujuttu Suomelle, korostaa Sipilä.

Lisätietoja: Finland Convention Bureaun kongressipäällikkö Leena Sipilä, puh. 040 334 7056 tai leena.sipila@visitfinland. com

Finland Convention Bureau (FCB) on kokousalan valtakunnallinen markkinointiorganisaatio, jonka tehtävänä on kasvattaa Suomessa järjestettävien kansainvälisten kokousten, kongressien, kannustematkojen ja yritystapahtumien määrää. FCB on perustettu 1974 ja se on yksi Euroopan ensimmäisistä kongressitoimistoista. FCB on osa Finpro ry:tä ja palvelut ovat maksuttomia.

Avainsanat:

Yrityksestä

Pohjoisranta Burson-Marsteller on viestinnän strateginen kumppani. Keskeisiin palvelualueisiin kuuluvat maineenhallinnan ja viestinnän konsultointi, mediasuhteet, kriisiviestintä sekä tutkimukset ja analyysit. Olemme osa kansainvälistä Burson-Marsteller-viestintätoimistoketjua, joka kattaa yli 100 maata. Burson-Marsteller on osa maailman johtavaa viestintäpalveluyhtiö WPP:tä.Lisää tietoa: www.burson-marsteller.fi sekä www.burson-marsteller.com.

Tilaa