Tutkimus: Koululaisten turvallisuus huolettaa vanhempia

Oman lapsen turvallisuus huolettaa pienten koululaisten vanhempia. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisvanhemmat ovat huolissaan erityisesti yksin liikkuvan lapsensa pärjäämisestä. Reilu enemmistö vanhemmista on varustanut alakoululaisensa matkapuhelimella ja pitää seitsemää vuotta sopivimpana ikänä ensikännykän hankkimiselle.

Elisan kesäkuussa 2010 teettämässä tutkimuksessa selvitettiin 7–12-vuotiaiden lasten matkapuhelimen käyttöä Suomessa sekä vanhempien ajatuksia ja roolia tähän liittyen. Tutkimuksessa selvitettiin myös vanhempien yleisimpiä huolenaiheita kouluikäisten lastensa elämässä.

- Lapsen turvallisuus on vanhempien huolista suurimpia. Vanhemmat kantavat huolta erityisesti siitä, miten koululainen pärjää yksin liikkuessaan. Myös kiusaamisen uhka huolettaa, sanoo IROResearch Oy:n asiakkuusjohtaja Hannu Horttana.

Kännykkä lisää turvallisuuden tunnetta

Kännykkä helpottaa yhteydenpitoa yksin liikkuvaan lapseen ja reilulla enemmistöllä ekaluokkalaisesta onkin repussaan oma matkapuhelin.  10–12-vuotiaista jo 96 prosentilla on oma kännykkä.

- Kännykän hankkiminen lisää sekä vanhempien että lasten turvallisuuden tunnetta. Kännykän avulla vanhemmat voivat tarkistaa, että lapsi lähtee ajoissa kouluun tai on palannut sovittuna aikana takaisin kotiin, toteaa Elisa Oyj:n myynti- ja markkinointijohtaja Tiina Kuusisto.

- Lapselle on kuitenkin tähdennettävä, että liikenteessä liikkuessa pitää keskittyä liikenteen seuraamiseen eikä puhelimeen, jatkaa Kuusisto.

Kännykänkäyttö pysyy kohtuudessa

Pienten koululaisten matkapuhelimen käyttö näyttää pysyvän kohtuullisena, sillä tutkimuksen mukaan alakoululaisten vanhemmista ainoastaan viiden prosentin mielestä lapsi käyttää matkapuhelintaan liikaa. Ajankäyttöä olennaisempana pidetään matkapuhelimesta huolehtimista ja puhelimen käyttökustannuksia. 93 prosenttia vanhemmista on sitä mieltä, että lapsen matkapuhelimenkäyttöä tulee jollakin tavoin valvoa ja rajoittaa.

- Kustannusten ennakoitavuuden lisäämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi kannattaa lapsen matkapuhelimeen hankkia viihdenumeroiden estopalvelut sekä saldorajat, Kuusisto toteaa.

Vanhempien kannattaa sopia lapsensa kanssa kännykänkäytön pelisäännöistä ja keskustella myös turvallisuuteen liittyvistä asioista. On hyvä sopia yhdessä, kenelle oman numeron saa antaa, minne saa soittaa ja mitä pitää tehdä, jos puhelimen välityksellä tapahtuu kiusaamista.

Tutkimuksen teki Elisan toimeksiannosta IROResearch Oy. Tutkimuksen tiedot kerättiin valtakunnallisena internet-kyselynä ja siihen osallistui 330 7–12-vuotiaiden lasten vanhempaa.

Lisätietoja:

Elisa Oyj

myynti- ja markkinointijohtaja Tiina Kuusisto, puh puh. 050 505 1145, tiina.kuusisto@elisa.fi

IROResearch Oy

asiakkuusjohtaja Hannu Horttana, puh. 09-774 060 34 tai  050 325 5680, hannu.horttana@iro.fi

 

Vinkkejä kännykkää käyttävän ekaluokkalaisen vanhemmille:

  1. Tallenna selkeät nimet puhelimen muistiin ja lisää pikavalintoihin tärkeimmät puhelinnumerot (huoltaja, naapuri/iltapäivähoitaja, hätänumero ym.).
  2. Valitse lapsellesi PIN-koodi, jonka hän pystyy itse muistamaan.
  3. Valitse soittoääni, joka on lapsellesi mieluisa ja jonka kuulee helposti.
  4. Harjoitelkaa kännykän perustoiminnot yhdessä.
  5. Sopikaa kännykänkäytön pelisäännöistä: mihin tarkoitukseen kännykkä on hankittu, milloin pitää soittaa tai olla tavoitettavissa, milloin puhelin on muistettava sammuttaa ja käynnistää (koulu), mitä tietoja saa antaa muille ja missä tilanteissa on välittömästi käännyttävä vanhemman puoleen (Esim. tuntemattomat soittajat, pilasoitot/kiusaaminen).
  6. Kerro lapsellesi myös kännykän käytön kustannuksista: mikä maksaa ja mikä ei.
  7. Muistakaa ladata puhelin riittävän usein, jotta puhelimen virta ei katkea kesken päivän.
  8. Pyydä lastasi ilmoittamaan vanhemmalle heti, jos kännykän käytössä ilmenee ongelmia, jos puhelin menee rikki tai se katoaa.
  9. Keskustelkaa kännykän käytöstä koulutiellä: liikenteeseen on aina muistettava keskittyä ja katua ylitettäessä tai pyöräillessä ei puhelinta pidä käyttää.

 

Elisa on Pohjoismaiden johtava viestintäpalvelujen tuottaja ja on julkisesti noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla. Elisa toimii Pohjoismaiden lisäksi Baltian maissa ja Venäjällä. Palvelemme alueellisesti noin 2 miljoonaa kuluttaja-asiakasta ja kansainvälisesti noin 150 000 yritys- ja yrittäjäasiakasta tarjoamalla laajan valikoiman erilaisia liittymiä palveluineen. Välitämme ihmisille elämyksiä ja parannamme organisaatioiden tuottavuutta verkossa. Elisa keskittyy kehittämään kuluttajille ja yritysasiakkaille ICT- ja online-palveluja. Liikevaihtomme vuonna 2009 oli 1,43 miljardia euroa. Henkilöstön määrä on noin 3 200. Elisa toimii globaalisti yhteistyössä Vodafonen ja Telenorin kanssa. Lisätietoja osoitteesta www.elisa.fi  

 

Avainsanat:

Yrityksestä

Pohjoisranta Burson-Marsteller on viestinnän strateginen kumppani. Keskeisiin palvelualueisiin kuuluvat maineenhallinnan ja viestinnän konsultointi, mediasuhteet, kriisiviestintä sekä tutkimukset ja analyysit. Olemme osa kansainvälistä Burson-Marsteller-viestintätoimistoketjua, joka kattaa yli 100 maata. Burson-Marsteller on osa maailman johtavaa viestintäpalveluyhtiö WPP:tä.Lisää tietoa: www.burson-marsteller.fi sekä www.burson-marsteller.com.

Tilaa