Valmiudet työhyvinvoinnin varmistamiseen puutteelliset monilla työpaikoilla

Puheeksiotto -käytäntö ei ole vielä tullut riittävällä tasolla osaksi arkipäivän toimintaa työpaikoilla. Näin totesivat seminaarivieraat henkilöstöjohdon ja -ammattilaisten Henry ry:n syksyn messuilla järjestetyssä Terveystalon seminaarikyselyssä.

– Vastaukset eivät yllätä, sillä yksittäinen esimies ei kohtaa työkykyasioihin liittyvää puheeksiottoa viikoittain. Myös esimiehen ja alaisen keskinäinen luottamus vaikuttaa keskustelun luontevuuteen, pohtii Terveystalon työhyvinvointipalvelujen päällikkö Katriina Ahtee .

– Varhaisen tuen malli on ymmärrettävä kokonaisvaltaisemmin kuin vain yksittäisinä välineinä. Työkykyjohtaminen on parhaimmillaan systemaattinen ja kaikkien osapuolien kanssa yhdessä sovittu toimintamalli, kertoo Terveystalon työterveyslääkäri Sirkka Parry .

– Kokemukseni mukaan niissä organisaatioissa, joissa on keskusteleva kulttuuri, on myös helppoa ottaa työkyky- ja työhyvinvointiasiat puheeksi, Parry täydentää.

Johdon rooli keskeinen työhyvinvoinnin kehittämisessä

Seminaarissa kysyttiin myös, huolehtivatko organisaatiot johtajiensa työhyvinvoinnista. Puolet vastaajista koki, ettei johdon työhyvinvoinnista huolehdita riittävästi.

Katriina Ahteen mukaan johdon ja esimiesten työhyvinvointi on kriittistä koko organisaation työhyvinvoinnin kannalta, sillä työhyvinvoinnin johtamisessa esimiehistö on avainroolissa.

- Työpaikoilla tämä tiedostetaan jo, mikä näkyy muun muassa esimiehen työhyvinvointia koskevien palvelujen kysynnän lisääntymisenä, toteaa Ahtee. Työterveyshuollon osaamista ja tukea kaivataan myös esimiestyön kehittämiseen. Katriina Ahtee uskoo työhyvinvointipalvelujen kysynnän lisääntyvän edelleen ja työkykyjohtamisen systemaattisen toimintamallin saavan entistä laajemmin jalansijaa organisaatioissa.

– Yrityksissä tiedostetaan, että työhyvinvointiin panostaminen on oleellinen tekijä yrityksen tuottavuuden lisäämisessä. Arjen teot ratkaisevat sen, miten yritys onnistuu työhyvinvoinnin johtamisessa, Ahtee kertoo.

Varhaisen tuen malli:

Mallissa yritys ja työterveyshuolto ovat sopineet ja tiedottaneet tavasta toimia, kun henkilön työnteossa ilmenee kitkaa. Lähiesimies on usein ensimmäinen, joka huomaa uhkaavan työkykyongelman. Mallissa heitä on koulutettu tarttumaan asiaan. ”Mitä Sinulle kuuluu, olen huolissani” -alkavalla keskustelulla saadaan monta solmua avattua.

Kela-korvauksen muutos:

Sairasvakuutuslakia on muutettu niin, että se kannustaisi yrityksiä työkykyä edistävän ja työkyvyttömyyttä ehkäisevän työterveyshuollon järjestämiseen. 60 prosentin korvaustason (korvausluokka I) ehtona on, että työpaikalla ja työterveyshuollossa on yhteiset tavoitteet ja yhteistyössä sovitut käytännöt, joiden mukaisesti työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan osapuolten yhteistyönä.

Lisätietoja:
Katriina Ahtee, työhyvinvointipalvelujen päällikkö, Terveystalo. puh. 040 749 4767
Sirkka Parry, työterveyslääkäri, Terveystalo. puh. 030 633 1667

Terveystalo on Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Terveystalon asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Terveystalo työllistää valtakunnallisesti lähes 5000 terveydenhuollon ammattilaista. www.terveystalo.com

Avainsanat:

Yrityksestä

Pohjoisranta Burson-Marsteller on viestinnän strateginen kumppani. Keskeisiin palvelualueisiin kuuluvat maineenhallinnan ja viestinnän konsultointi, mediasuhteet, kriisiviestintä sekä tutkimukset ja analyysit. Olemme osa kansainvälistä Burson-Marsteller-viestintätoimistoketjua, joka kattaa yli 100 maata. Burson-Marsteller on osa maailman johtavaa viestintäpalveluyhtiö WPP:tä.Lisää tietoa: www.burson-marsteller.fi sekä www.burson-marsteller.com.

Tilaa