Linja-autoilua, urheilua ja gastronomiaa kevään uusissa postimerkeissä

Toukokuun 11. päivänä ilmestyy viisi postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 12 erilaista postimerkkiä. 0,65 euron arvoisen erikoismerkin saavat tänä vuonna sata vuotta täyttävä suomalainen linja-autoliikenne sekä Helsingissä, elokuussa järjestettävät Yleisurheilun MM-kilpailut 2005. Poneja kuvataan neljässä 1. luokan ikipostimerkissä. Poniaiheiset merkit ilmestyvät postimerkkivihkossa. Nuorten harrastuksena esitellään golfia, josta ilmestyy pienoisarkki. Arkissa on neljä, 0,65 euron arvoista postimerkkiä. Euroopan Postien perustaman EUROPA-postimerkkisarjan yhteisenä aiheena on tänä vuonna gastronomia. Suomen Posti julkaisee sarjassa kaksi postimerkkiä, joissa esitellään Lapin herkkuja, muun muassa poronkäristystä ja riekonrintaa. Merkit ovat arvoltaan 0,65 euroa. Linjuri matkaa erikoispostimerkissä Suomen ensimmäinen linja-auto saapui laivarahtina Saksasta Turkuun 9.12.1905. Auto oli merkiltään Scheibler ja sillä oli tarkoitus liikennöidä Turun ja Uudenkaupungin väliä. Suunnitelma kariutui teknisiin vaikeuksiin ja autolle ylivoimaisiin talviliikenneolosuhteisiin. Sen jälkeen autolle kaavailtiin käyttöä Turun kaupungin sisäisessä ”automobiililiikenteessä”, mutta toiminta osoittautui taloudellisesti kannattamattomaksi. Lopulta auto myytiin Pietariin. Tänä päivänä Suomen kaduilla ja teillä liikkuu yli 10 000 linja-autoa ja ne kyyditsevät vuosittain noin 358 miljoonaa matkustajaa. Linja-auto Suomessa 100 vuotta -postimerkissä matkaa taittaa Lauttakylän Auto Oy:n linjuri REO 10. Auto oli säännöllisessä reittiliikenteessä vuosina 1928–1954. Postimerkin on suunnitellut Kaisu Klemetti. Merkkikuvan pohjana on Timo Lehtosen nelivärikuva, joka kuuluu Suomen Linja-autohistoriallisen Seuran kokoelmiin. Ratkaisun hetki maaliviivalla Yleisurheilun MM-kilpailujen kunniaksi julkaistavassa merkissä on kuvattuna kolme juoksijaa ylittämässä maaliviivaa. Hetki, jolloin sekunnin sadasosat ratkaisevat, näkyy katsojalle ikään kuin maalikameran ikuistamana. Olympiastadion torneineen häämöttää merkin oikeassa yläkulmassa. Merkin kuva on digitaalisesti käsitelty kuvakollaasi. Siinä käytetyt valokuvat ovat Ville-Pekka Ahon ja Pekka Piipon ottamat. Pekka Piippo on myös suunnitellut merkin. Vuoden 2005 Yleisurheilun MM-kilpailut järjestetään Helsingin Olympiastadionilla 6.-14.8. Kilpailut ovat suurin Suomessa milloinkaan järjestetty urheilutapahtuma. Ensimmäiset yleisurheilun MM-kilpailut järjestettiin Helsingissä vuonna 1983. Suomi on ensimmäinen maa, joka isännöi kisoja toistamiseen. Tapahtumaan osallistuu noin 2 000 urheilijaa ja lisäksi noin 1 000 joukkueiden valmennus- ja huoltojohtoon kuuluvaa henkilöä Kansainvälisen Urheiluliiton (IAAF) 210 jäsenmaasta. Olympiastadionille kilpailuja seuraamaan odotetaan 300 000 urheilun ystävää. 3 500 median edustajaa raportoi kisoista ja TV välittää kilpailut yli 4 miljardille katsojalle. Ratsastus on tyttöjen ykkösharrastus Yli 100 000 suomalaista harrastaa ratsastusta. Harrastajista hieman yli puolet on alle 19-vuotiaita, ja heistä 98 prosenttia on tyttöjä. Ratsastus onkin yksi suosituimmista nuorison ja ennen kaikkea tyttöjen harrastuksista. Toukokuussa ilmestyvän poni- ja hevosaiheisen postimerkkivihkon on piirtänyt Katriina Viljamaa-Rissanen, joka on itsekin ratsastaja. Hän valitsi postimerkkeihin poneja, jotka edustavat suosituimpia rotuja niin yksityisessä kuin ratsastuskoulukäytössä. Postimerkeissä ovat kuvattuina Welsh Mountain, New Forest, shetlanninponi sekä islanninhevonen. – Islanninhevonen on myös aikuisten ratsu, kertoo taiteilija. – Se on hyvä vaellusratsastuksissa ja se mukautuu ratsastuskouluissa jopa vammaisratsuksi. 2,60 euroa maksavassa vihkossa on myös kaksi tarraa, joissa kummassakin komeilee suomenhevonen. Hevoskuvia Katriina Viljamaa-Rissanen kertoo tehneensä aina. – Valokuvaan mallit ensin ja toteutan kuvat sitten värikynätekniikalla, hän kertoo. Kullekin mallilleen hän miettii parhaan kuvaustavan. Postimerkkien kuvat ovat kaikki hevosten pääkuvia merkin pienen koon takia ja koska taiteilija halusi merkeissä näkyvän myös silmien ilmeen. – Silmistähän näkee hevosen luonteen, hän sanoo. Golf vetää nuoretkin viheriöille Golf-pienoisarkki ilmestyy samanaikaisesti kun golfkausi alkaa Suomessa. Pelikausi on keskimäärin toukokuusta lokakuun loppuun. Golf on yleisesti maailmalla miesten peli, mutta Suomessa se on suuressa määrin koko perheen yhteinen harrastus. Kevään pienoisarkki on omistettu nuorisogolfille, joka elää Suomessa vahvaa kasvukautta. Pienoisarkin ovat suunnitelleet Oskari Hellman ja Pasi Räsämäki. Myös arkissa käytetyt valokuvat ovat heidän ottamiaan. Pienoisarkki maksaa 2,60 euroa ja sisältää neljä kostutettavaa postimerkkiä. Golfia kuvaillaan esteettiseksi, fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistäväksi mutta haasteelliseksi ja vaikeaksi peliksi. Sitä ylistetään myös demokraattiseksi peliksi. Pelin tasoitusjärjestelmä mahdollistaa sen, että pelikumppaneilla on lähtökohtaisesti yhtä hyvät mahdollisuudet voittoon. Periaatteessa golffari pelaa aina vain itseään vastaan. Suomessa on yli 90 000 golfin harrastajaa ja golfseuroja vähän toistasataa. Suomen ensimmäinen golfseura, Helsingin Golfklubi ry perustettiin vuonna 1932. Silloin rakennettiin myös Suomen ensimmäinen golfkenttä Tali. Talissa järjestetään mm. ensi elokuussa Ladies Finnish Masters, golfin naisten Eurooppa-tourin osakilpailu. Tämä golfin suurtapahtuma on 26.–28.8.2005. Poronkäristystä ja muita Lapin herkkuja Tämän vuoden kahdessa EUROPA-postimerkissä esitellään Lapin herkkuja. Postimerkit on suunnitellut Asser Jaaro. Ruokakuvat on ottanut Ari Mäkelä. Merkkiarkin reunoilla esitellään Lapin ruskaa ja talvista maisemaa. Reunoja somistavat myös kahdet paistinkääntäjän vitjat. Luontokuvat ovat Heikki Nikin ja Leszek Sawickin (Luonnonkuva-arkisto) ottamia. Lapin ruuilla ja ruoka-aineilla on oma arvostettu erikoisasemansa suomalaisessa ruokakulttuurissa. Lappilaisen keittiön antimia katetaan pöytään, kun halutaan herkutella. Niitä tarjotaan mieluusti ulkomaalaisille, kun vieraiden halutaan tutustuvan eksoottisiin suomalaisiin ruokiin ja gastronomisiin nautintoihin. Lapin ruokakulttuurilla on pitkät ja omaleimaiset, luontaistalouteen perustuvat perinteensä. Raaka-aineet saadaan Lapin puhtaista vesistä ja koskemattomista erämaista: kalaa, riistaa, sieniä ja marjoja. Varsinkin saamelaisalueella ruoka on perustunut paljolti poroon. Poron liha on vähärasvaista ja valkuaispitoista. Maku poikkeaa muiden lihojen mausta. Porosta on tehty mitä moninaisimpia ruokia. Tunnetuin niistä on postimerkinkin kuva-aiheena oleva poronkäristys, joka valmistetaan ohuista, kohmeisesta poronlihasta leikatuista suikaleista. Poronkäristys tarjotaan pottuvoin, puolukka- tai karpalohillon kera. Lisätietoja: Postimerkkikeskus, johtaja Markku Penttinen, puh. 020 451 5519, markku.penttinen@posti.fi

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Liitteet & linkit