Yritysvastuun edelläkävijät tekevät entistä selvempää pesäeroa

Suomalaiset yritykset jakautuvat yritysvastuussaan entistä selvemmin kahteen kastiin: paikallaan polkijoihin ja edelläkävijöihin. Veroraportointi on edelleen kirjavaa, mutta yhä useampi yritys raportoi veroistaan aiempaa avoimemmin.

Tiedot ilmenevät Suomen laajimmasta yritysvastuututkimuksesta, PwC:n yritysvastuubarometristä, jossa selvitettiin jo kuudetta kertaa suomalaisten yritysten yritysvastuun tilaa.

Edelläkävijät kehittävät yritysvastuutaan kunnianhimoisesti. Samalla ne pyrkivät turvaamaan kestävän kasvun sekä takaamaan sijoittajien kiinnostuksen. Näille yrityksille yritysvastuu merkitsee uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia, tehokkuuden kasvua ja sitä kautta kustannussäästöjä.

Toisaalta yritysvastuusta raportointi on muuttunut minimivaatimukseksi, josta ei haluta tinkiä, vaikka kaikesta muusta säästettäisiin.

"Edelläkävijät hakevat nyt yritysvastuusta lisäarvoa. On esimerkiksi kuvan avulla kerrottu yrityksen arvonmuodostukseen vaikuttavista eri pääomanlajeista. Tämä ei kuitenkaan ole vielä kovin yleistä", sanoo PwC Suomen yritysvastuupalveluiden johtaja Sirpa Juutinen .

Verojalanjäljestä raportoidaan yhä yleisemmin

Tutkimuksen mukaan yhä useampi yritys vastaa odotuksiin avoimemmasta veroraportoinnista, mutta verojalanjäljen raportoinnin aloittaminen ja tiedonkeruun organisoiminen voi olla vaikeaa.

Verojalanjäljen raportoivien yritysten lukumäärä on kasvanut noin 50 prosenttia viime vuodesta. Verojalanjäljestä raportoi nyt kaikkiaan 52 suomalaista yhtiötä.

Valtionomisteisten yhtiöiden raportoinnin määrä on kasvanut, mihin on todennäköisesti vaikuttanut valtioneuvoston kanslian omistusohjausosaston ohjeistus. Sen mukaan enemmistöomisteiset ovat velvollisia raportoimaan verojalanjäljestä ensimmäisen kerran tilikaudelta 2014 ja vähemmistöomisteisille raportointia suositellaan. Toisaalta myös muut yhtiöt ovat lisänneet veroraportointiaan.

Yleisesti ottaen veroraportointi on kirjavaa, eikä se kaikille sidosryhmille todennäköisesti ole riittävää. Yritykset raportoivat toimialasta, maantieteellisestä laajuudesta ja kehitysvaiheesta riippuen hieman eri verolajeja.

Vain osassa raportteja kerrotaan verojen hallinnoinnista, verostrategiasta tai siitä, miten raportoitavat verot on rajattu. Vastaavasti liiketoiminnan luonteesta ja sen vaikutuksesta maksettavien ja tilitettävien verojen määrään ei ole juuri mainintoja.

Julkinen verokeskustelu sekä muiden esimerkit lisäävät raportointia entisestään – paineet avoimeen raportointiin voimistuvat vuosi vuodelta. Samaan aikaan standardoituneesta markkinatrendistä ollaan vielä raporteissa kaukana. Toisaalta raporttien tulisikin auttaa yrityksiä niiden yksilöllisissä tilanteissa ja niiden veropositioiden läpinäkyvässä avaamisessa eikä niinkään tietyn standardin täyttämisessä.

”Veroraportointia ei kuitenkaan kannata tehdä vain ulkoisia sidosryhmiä ajatellen. Parhaimmillaan kokonaisverojalanjäljen ymmärtäminen tuo myös sisäisesti lisätietoa päätöksentekoon”, sanoo PwC Suomen vero- ja lakipalveluiden johtaja Petri Seppälä .

Toimitusketjujen riskit selvitetään

Yritysvastuuraporteista ilmenee, että yritykset puuttuvat yhä hanakammin hankinta- ja tuotantoketjujen riskeihin. Tätä varten laaditaan toimittajavaatimuksia ja seurataan niiden toteutumista.

Taustalla ovat kasvavat odotukset koko hankinta- ja tuotantoketjun läpinäkyvyydestä sekä aiheeseen liittyvä julkinen keskustelu.

”Toimitusketjun kehittäminen on vaativaa ja edellyttää paljon työtä. Ketjussa oleville toimittajille aiheutuu lisätyötä, kun ne vastaavat tilaajien odotuksiin. Näin on etenkin tilanteissa, kun vaatimukset tai niihin liittyvät sähköiset työkalut poikkeavat eri tilaajilla toisistaan”, Juutinen sanoo.

PwC:n yritysvastuubarometria 2015 varten arvioitiin yhteensä 579 suomalaista yritystä ja organisaatiota: Talouselämä 500 -listan yritykset ja 79 muuta yritystä tai julkista organisaatiota. Tarkemmin arvioitiin 157 yritysvastuun tietoja julkaisevaa yritystä. Arviointi koskee vuoden 2014 julkisesti raportoituja tietoja yritysten verkkosivuilla, yritysvastuuraporteissa ja vuosikertomuksissa.


Lisätietoja:

Sirpa Juutinen, PwC, puh. 040 578 2615, sirpa.juutinen@fi.pwc.com

www.pwc.fi/yritysvastuubarometri

PwC:n yritysvastuubarometri 2015 -julkaisu: http://www.pwc.fi/fi/julkaisut/tiedostot/yritysvastuubarometri-2015.pdf

PwC auttaa yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti. Suomessa meitä on yli 800 asiantuntijaa ja toimipisteverkostomme kattaa koko maan. Olemme sitoutuneita tuottamaan laadukasta palvelua liikkeenjohdon konsultoinnin, yritysjärjestelyiden, veroneuvonnan, tilintarkastuksen ja muun varmennuksen alueilla. Ota yhteyttä tai lue meistä lisää: www.pwc.fi.

PwC toimii 157 maassa yli 195 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa joko koko PwC-ketjuun maailmalaajuisesti tai yksittäisiin jäsenyrityksiimme, joista jokainen on oma juridisesti itsenäinen yhtiönsä. Lisätietoja rakenteestamme löydät osoitteesta www.pwc.com/structure .

Avainsanat:

Yrityksestä

PwC auttaa yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa yli 1 000 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta sekä tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut. Tavoitteenamme on luoda kestävää kasvua. Lisää tietoa: www.pwc.fi. Twitter: @PwC_Suomi. PwC toimii 158 maassa yli 236 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Lainaukset

Edelläkävijät hakevat nyt yritysvastuusta lisäarvoa. On esimerkiksi kuvan avulla kerrottu yrityksen arvonmuodostukseen vaikuttavista eri pääomanlajeista. Tämä ei kuitenkaan ole vielä kovin yleistä.
Sirpa Juutinen, PwC Suomen yritysvastuupalveluiden johtaja
Parhaimmillaan kokonaisverojalanjäljen ymmärtäminen tuo myös sisäisesti lisätietoa päätöksentekoon.
Petri Seppälä, PwC Suomen vero- ja lakipalveluiden johtaja