FRAME-tutkimushankkeen ensimmäiset tulokset valmistuivat - Rakennusten lisäeristäminen korostaa kosteudenhallinnan merkitystä

Rakennusten energiatehokkuusvaatimusten kiristyessä rakenteiden eristepaksuuksia on tarpeen kasvattaa. Osa rakenteista toimii suuremmillakin eristepaksuuksilla hyvin, kun taas joissain ratkaisuissa on kiinnitettävä erityistä huomiota esimerkiksi betonirakenteiden kuivumisaikoihin. Tuloksista kerrottiin FRAME-tutkimushankkeen ensimmäisessä yleisöseminaarissa, joka pidettiin 26. tammikuuta Helsingissä.

FRAME-hankkeessa tutkitaan ilmastonmuutoksen ja lisäeristämisen rakennuksille aiheuttamia mahdollisia riskejä. Tavoitteena on ehkäistä kosteusongelmia ja löytää mahdollisimman laadukkaita ja turvallisia tapoja entistä energiatehokkaampien rakenteiden toteuttamiseksi. Hankkeessa tarkastellaan vaipparakenteiden rakennusfysikaalista toimintaa, rakennusprosessin hallintaa, sisäilman olosuhteita ja laatua sekä LVI-järjestelmien toimintaa Suomen muuttuvassa ilmastossa. Tutkimus keskittyy pääasiassa uudisrakentamiseen, mutta sen tuloksia voidaan hyödyntää myös korjausrakentamisen puolella.

”Hanke on erittäin haastava toteuttaa, koska siinä pyritään mallintamaan monimutkaisia vaipparakenteita eri ilmasto-olosuhteissa siten, että kaikki ilmaston rasitustekijät otetaan laskelmissa huomioon”, kertoo FRAME-hanketta vetävä dosentti Juha Vinha TTY:ltä. ”Tähän tarvitaan kehittyneitä mallinnusohjelmia ja uusia menetelmiä rakenteiden kosteusteknisen toiminnan kannalta kriittisten ulkoilman olosuhteiden määrittämiseksi sekä nykyisessä että tulevaisuuden ilmastossa”, Vinha toteaa. Projektin alkuvaiheessa onkin käytetty paljon aikaa olosuhteiden määrittämiseen ja mallinnusohjelmien toiminnan testaamiseen, jotta rakenteille tehtävät laskentatulokset olisivat mahdollisimman luotettavia.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa on selvitetty muun muassa betonisandwich-elementtien, tuuletettujen yläpohjien ja alapohjarakenteiden toimintaa. Näiden lisäksi yleisöseminaarissa esiteltiin alustavasti matalaenergia- ja passiivirakenteille laadittavia suunnittelu- ja toteutusohjeita sekä rakennusaikaisen kosteudenhallinnan parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Mineraalivillalla eristetyissä betonisandwich-rakenteissa eristepaksuuksien kasvattaminen ei vaikuttanut merkittävästi rakenteiden toimivuuteen. Jos betonisandwich-rakenteissa siirrytään solumuovieristeiden käyttöön, sisäkuoren kuivuminen pinnoituskosteuteen hidastuu oleellisesti – jopa useita kuukausia. Tämä johtuu siitä, että sisäkuori ei pääse kuivumaan enää ulospäin niin tehokkaasti kuin mineraalivilloja käytettäessä. Tämä on jatkossa otettava rakennusaikatauluissa huomioon. Sama koskee ylipäätään kaikkia kivirakenteita, joissa on aiemmin käytetty mineraalivillaa lämmöneristeenä.

Samasta syystä myös homeen kasvulle otolliset olosuhteet lisääntyvät solumuovieristeen sisäpinnassa, jos kivirakenne on päässyt kastumaan. Jatkossa onkin entistä tarkemmin huolehdittava työmaa-aikaisesta kosteudenhallinnasta ja siitä, että rakenne on riittävän kuiva ennen kuin solumuovieristeitä laitetaan rakenteen ulkopuolelle.

Puhalluseristeillä toteutetuissa yläpohjissa tapahtuu ilmavirtauksia oletettua enemmän. Syinä tähän ovat muun muassa eristetilassa olevat kylmäsillat, katossa olevien valaisimien tuottama lämpö sekä se, että eristettä ei saada asennettua tasalaatuisesti kaikkialle rakenteeseen. Ilmavirtaukset heikentävät rakenteen lämmöneristyskykyä sitä enemmän mitä paksumpi lämmöneristekerros on. Levyvillalla toteutetut tuulettuvat yläpohjat eivät ole vastaavalla tavalla herkkiä eristepaksuuden kasvattamiselle.

FRAME-hankkeesta on tarkoitus järjestää yhteensä neljä yleisöseminaaria vuoden 2011 ja 2012 aikana. Seminaareissa käsitellään tutkimuksen eri osa-alueita sitä mukaa, kun uusia tuloksia saadaan. Seminaareihin on vapaa pääsy.

FRAME-projektille on avattu omat kotisivut Rakennusteollisuus RT:n sivuilla osoitteessa http://www.rakennusteollisuus.fi/frame . Sivuilta löytyy muun muassa uudet tutkimustulokset sekä tulevien seminaarien aikataulut ja sisällöt.

Vuonna 2009 käynnistetyn kansallisen FRAME-hankkeen tilaajina ja päärahoittajina ovat ympäristöministeriö, Tekes sekä alan teollisuuden etujärjestöt: Talonrakennusteollisuus ry, Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Pientaloteollisuus PTT ry, EPS-rakennuseristeteollisuus ja Rakennuspolyuretaaniteollisuus. Tutkimusosapuolina ovat Tampereen teknillinen yliopisto, Aalto-yliopisto ja Ilmatieteen laitos. Ne tekevät hankkeessa yhteistyötä tutkimusalueeseen erikoistuneiden ulkomaisten yliopistojen kanssa.

Lisätietoja antavat

Dosentti Juha Vinha, Tampereen teknillinen yliopisto, puh. 040 849 0296
Asiamies Jani Kemppainen, Rakennusteollisuus RT ry, puh. 040 541 8090
Tuoteryhmäpäällikkö Tiina Suonio, Rakennusteollisuus RT, ry, puh. 050 466 0297

Yrityksestä

Rakennusteollisuus RT ry on koko rakennusteollisuuden liittoyhteisö, joka muodostuu Rakennusteollisuus RT ry:stä keskusliittona ja siihen kuuluvista viidesta toimialasta. Viiden toimialan yhteensä yli 2000 jäsenyrityksen palveluksessa on lähes 55 000 henkilöä. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 10 miljardia euroa.

Tilaa

Liitteet & linkit