Infran korjausvelka kasvaa, tie- ja rataverkosto kaipaa pikaista kohentamista: resurssit riittävät hankkeiden nopeaan käynnistämiseen

- Maamme talouskasvun hidastuminen on johtamassa rakennusalan töiden vähenemiseen, myös infrarakentamisen osalta. Monet alaa merkittävästi työllistäneet infrahankkeet ovat valmistumassa tänä vuonna. Suurimmat niistä ovat E18 –tien Muurla-Lohja osuus sekä Vuosaaren uusi suursatama. Myös Talvivaaran nikkelikaivoksen infrastruktuurin rakentaminen on valmistumassa tämän vuoden aikana. Vaikka ensi vuodelle on ennustettu infra-alalle pientä määrän kasvua, uhkaa kustannusnousu kaventaa se kokonaan. Ensi vuonna on siten kasvavassa määrin niukkuutta uusista hankkeista. Nyt on aika pienentää tie- ja rataverkon korjausvelkaa, sanoo Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö.

- Infra-ala työllistää yli 40 000 henkilöä ja ala onkin saanut lisää työvoimaa muilta aloilta. Ammattikoulutetun väen rekrytoinnissa on sen sijaan viime vuosina ollut vaikeuksia. Tilanne pahenee, sillä henkilöstöä on ikääntymisen johdosta siirtymässä eläkkeelle eikä alalle tulleilla uusilla työntekijöillä ei ole sopivaa peruskoulutusta. Alan oppilaitoksissa tuleekin kaikilla koulutustasoilla lisätä aloituspaikkojen määrää ja selvittää myös oppisopimustoiminnan mahdollisuudet ammattitaitoisten työntekijöiden saamiseksi myös infra-alalle, toteaa Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Kasvun hiipuminen antaa tilaa uusille hankkeille

Viime kesänä epäiltiin, että infra-ala on ylikuumentunut ja että urakoitsijat käyttävät hyvää markkinatilannetta hyväkseen ja ovat nostaneet tarjoushintoja. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama selvitysmies totesikin hintojen nousseen, mutta nousuun löytyi aivan muut syyt kuin ylikuumeneminen. Oikeat syyt olivat eräiden tarvikkeiden voimakkaat hinnannousut, jotka johtuivat kansainvälisestä kehityksestä, sekä tieurakoiden puolella Tiehallinnon vanhentuneet kustannusarviot.

Vaikka viime vuonna infra-alalla ylikuumenemista ei esiintynyt, alalla näytti olevan hyvä vuosi. Infrarakentaminen lisääntyi edellisestä vuodesta 6,3 prosenttia. Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan tänä vuonna kasvua on vielä 4,0 prosenttia mutta ensi vuonna enää 2,0 prosenttia. Todellisuudessa töiden määrä ei ole lisääntymässä, vaan aloitukset ovat laskussa. Kun kustannustason nousu on kiihtynyt, töitä ei budjetoiduilla määrärahoilla tehdä sen enempää kuin aikaisemminkaan.

Verkostojen rakentamiseen, ylläpitoon ja hoitoon käytetään maassamme nykyisin yhteensä noin 5,0 miljardia euroa vuodessa. Lisäksi infra-alan urakoitsijat tekevät talonrakennuksen pohja- ja aluetöitä. Niihin käytetään noin 1,7 miljardia vuodessa.

Kansantalouden kasvun hidastuminen johtaa talonrakennusalan töiden vähenemiseen. Rakennusteollisuus RT arvioi, että tänä vuonna asuntotuotanto ja ensi vuonna liike- ja toimistorakennusten rakentaminen on selvästi vähenemässä. Huonona puolena tässä on se, että talonrakentamisesta infrarakentajille tarjolla olevat työt vähenevät, mutta hyvänä puolena se, että talonrakennusalalta siirtyy henkilöstöä infra-alan yrityksiin.

Eräitä suuria infrahankkeita, jotka viime vuosina ovat työllistäneet alaa merkittävästi, valmistuu tänä vuonna. Suurimmat niistä ovat E18 –tien Muurla-Lohja osuus sekä Vuosaaren uuden suursataman liikenneväylät, joista satamatie on jo otettu käyttöön ja satamarata sekä meriväylä otetaan liikenteelle marraskuussa. Tämän jälkeen töistä on alalla niukkuutta, eikä niitä suinkaan ole liikaa, sanoo infra-alan urakoitsijoita edustavan Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö.

Korjausvelka kasvaa tie- ja rataverkolla

Teiden ja ratojen kunnossapitoon käytetään vuosittain vain puolet siitä rahasta, joka tarvittaisiin kompensoimaan verkostojen vuosittainen kuluminen. Kun tämä tilanne on jatkunut vuosikausia, on kertynyt huomattava korjausvelka, joka on saatava kurottua umpeen.

Infra ry:n mukaan on arvioitu, että seuraavan kymmenen vuoden aikana tieverkon kunnossapitoon on saatava lisärahoitusta 150 miljoonaa ja rataverkon kunnossapitoon 80 miljoonaa euroa vuodessa. Tämäkään panostus ei poista kunnossapitovelkaa kokonaan, mutta pahimmat puutteet tällä rahoituksella saadaan poistetuksi.

Maan hallituksen maaliskuussa eduskunnalle antamassa liikennepoliittisessa selonteossa odotettiin olevan kunnossapitoon luvattu huomattava lisärahoitus. Näin ei kuitenkaan käynyt. Lisäys oli niin pieni, että se ei vastaa edes kustannustason nousua. Infra-ala odottaa, että valtion vuotuisissa budjeteissa eduskunta lisäisi rahoitusta hallituksen ohjelmaa enemmän.

Erityisen syyn teiden kunnon heikentymiselle muodostaa se, että lämpimät ja märät talvet kuluttavat asfalttipäällysteitä enemmän kuin ”perinteiset” kylmät talvet. Kunnossapitomäärärahojen niukkuus on johtamassa siihen, että päällysteitä ei pystytä uusimaan tarpeeksi ja että päällysteitä uusitaan liian ohuina kerroksina. Päällysteiden kunnon heikkeneminen on jo nyt havaittavissa, ja kunto heikkenee edelleen, jos talvet ovat edelleen lämpimiä ja märkiä. Näinhän asiantuntijat arvioivat käyvän ilmastonmuutoksen johdosta. Perustienpidon määrärahojen niukkuus näkyy myös siltojen huonona kuntona. Siltojen korjaukset ovat jo nyt auttamatta myöhässä.

Polttoaineiden ja tarvikkeiden voimakas hinnannousu otettava huomioon kustannusarvioissa

Raakaöljyn hinnan voimakas hinnannousu on nostanut huomattavasti moottoripolttoaineiden ja infra-alalla käytössä olevien tarvikkeiden hintoja. Moottoripolttoöljyn hinta on vuoden kuluessa noussut noin 63 prosenttia. Koko infra-alan tuotannossa se merkitsee yli 200 miljoonan euron vuotuisia lisäkuluja. Maaöljypohjaisen bitumin osalta kyse on myös 40 prosentin hinnannoususta. Muita huomattavasti kallistuneita tuotteita ovat muoviset putket ja kaivot, teräs ja sementti – kaikki tuotteita, joita käytetään runsaasti infra-alan hankkeissa.

- Valtion ja kuntien sekä muiden rakennuttajien tulee muistaa kustannusarvioissaan ja budjeteissaan varautua hintojen nousuun, jotta hankkeiden siirtymiseltä voidaan välttyä, Infra ry:n toimitusjohtaja Syrjö sanoo.

Henkilöstö on vielä riittänyt mutta koulutusta lisättävä

Infra-ala työllistää nykyisin vähän yli 40 000 henkilöä, kun mukaan lasketaan sekä julkisen että yksityisen sektorin henkilöstö. Näistä Infra ry:n jäsenliikkeiden palveluksessa on noin 15 000 henkilöä. Rekrytoinnissa on esiintynyt hitautta, mutta työpaikat on kuitenkin saatu täytetyksi. Kaikilla uusilla työntekijöillä ei kuitenkaan ole sopivaa peruskoulutusta. Alan oppilaitoksissa tulee kaikilla koulutustasoilla lisätä aloituspaikkojen määrää, sillä henkilöstö on melko ikääntynyttä ja eläkkeelle siirtymisten takia rekrytointiongelmat uhkaavat lisääntyä. Sen lisäksi infra-alallakin on kiinnitettävä huomiota oppisopimustoiminnan antamiin hyviin tuloksiin ja otettava se laajemmin käyttöön, korostaa Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Vuoden 2005 alun jälkeen henkilöstön määrän lisäys on ollut noin 7 000. Erityiseksi henkilöstöongelmaksi uhkaa nousta työnjohtajapula. Viime vuoden syksyllä käynnistyi eräissä ammattikorkeakouluissa uusimuotoinen rakennusmestarikoulutus talonrakennus- ja talotekniikka-aloilla. Tämän vuoden syksyllä se saadaan käyntiin myös infra-alalla, mutta valitettavasti aloituspaikkamäärä jää vaatimattomaksi. Vuonna 2009 tarvitaan inframestarien koulutukseen ehdottomasti lisää aloituspaikkoja alan työnjohtajapulan helpottamiseksi, Paavo Syrjö sanoo.

Odotukset ensi vuoden budjetille

Infra-ala odottaa elokuussa valmisteltavalta valtion ensi vuoden budjetilta paljon. Liikennepoliittisessa selonteossa priorisoitiin väylähankkeita, mutta hankkeiden käynnistymisen ajankohdat jäivät vielä auki.

Useita hankkeita pitää saada alkamaan jo ensi vuonna. Tulevien hankkeiden aloittamisen mahdollistamiseksi niiden suunnitteluun tulee varata määrärahoja. Perustienpidon ja perusradanpidon rahoitukseen on saatava tasokorotus, jolla korjausvelkaa aletaan kuroa umpeen. toimitusjohtaja Syrjö painottaa.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Paavo Syrjö, Infra ry, puh 040 560 1803, s-posti paavo.syrjo@infrary.fi
puheenjohtaja Matti Harjuniemi, Rakennusliitto ry, puh. 050 - 1586


Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. RT-liittoyhteisöön kuuluvat Keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi.

Tämä tiedote löytyy myös Rakennusteollisuus RT:n verkkosivuilta: www.rakennusteollisuus.f

Yrityksestä

Rakennusteollisuus RT ry on koko rakennusteollisuuden liittoyhteisö, joka muodostuu Rakennusteollisuus RT ry:stä keskusliittona ja siihen kuuluvista viidesta toimialasta. Viiden toimialan yhteensä yli 2000 jäsenyrityksen palveluksessa on lähes 55 000 henkilöä. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 10 miljardia euroa.

Tilaa