Korjausavustus piristäisi merkittävästi korjausrakentamista - valtion avustuksen vipuvaikutus työllistäisi 20 000 rakentajaa

lehdistötiedote 16.12.2008 vapaa julkaistavaksi


Maassamme on jo 90-luvulta hyviä kokemuksia siitä, että valtion kannattaa tukea korjausrakentamista silloin, kun markkinoilla muuten on hiljaista. ”Taloyhtiöiden korjausrakentaminen pitää voimallisesti saada käyntiin. Korjausvelka kasvaa ja putkiremonttien ruuhka on jo monen yhtiön ovella. Rakennusalan massiivista työttömyysuhkaa vähentäisi nopeasti päätettävä valtion 120 miljoonan euron korjausavustus, joka vipuvaikutuksineen työllistäisi noin 20 000 henkilöä vuodeksi”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

Koska korjausrakentamishankkeiden käynnistäminen vie muutamia kuukausia, tulee valtiovallan päätökset tehdä välittömästi. Pipatin mukaan nopein keino korjausrakentamisen piristämiseksi on 1990-luvun tyyliin valtion 10 prosentin korjausavustus. Määräaikaisena sen kustannus valtiolle olisi noin 120 miljoonaa, mutta sen positiivinen vaikutus talouteen ja työllisyyteen korjausrakentamisen vilkastumisen kautta olisi merkittävä. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena tulee olla kotitalousvähennyksen ulottaminen myös asunto-osakeyhtiöihin.

1990-luvun laman aikana korjausrakentamisen vauhdittamiseksi käyttöön otettu 10 prosentin korjausavustus myönnettiin kaikille hyväksymiskelpoisille hankkeille. Laajimmillaan korjausavustus oli käytössä vuosina 1996–1997, jolloin se kohosi 75–90 miljoonaan euroon vuodessa. Tämä mahdollisti vuosittain 750–900 miljoonan euron edestä korjaushankkeita. Summalla pystyttiin korjaamaan keskimäärin 350 000 asuntoa vuosittain, jolloin avustus oli noin 2 500 euroa asuntoa kohti.

Kun kustannustason nousu (noin 40 prosenttia vuodesta 1996) otetaan huomioon, vastaava korjausmäärä kohoaisi nyt noin 1,2 miljardiin euroon ja valtion avustusten määrä noin 120 miljoonaan euroon vuodessa. Koska asuntojen korjausikä on 1990-luvun jälkeen kasvanut, varsinkin 1970-luvulla rakennettuja asuinkerrostalojen, on korjaustarve tällä hetkellä vielä suurempi. Etenkin putkistojen ja julkisivujen korjaamistarve on kasvanut.

Rakentamisen työllistävä vaikutus on erittäin suuri, ja suurimmillaan se on korjausrakentamisessa. ”VTT:n mukaan yhden miljoonan euron rakennussektorin investoinnilla on noin 17 työvuoden työllistävä vaikutus. Siten valtion 120 miljoonan euron korjausavustus vipuvaikutuksineen työllistäisi noin 20 000 henkilöä vuodessa. Tämä mahdollisuus on nyt nopeasti hyödynnettävä”, vaatii RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

Rakennusteollisuus RT:n tuoreen selvityksen mukaan jäsenyritysten syksyisestä (30.9.2008) työvoimasta tulee lopputalvesta (31.3.2009) noin 18 prosenttia olemaan lomautettuna tai irtisanottuna, sillä valtiovallan toimenpiteet eivät ehdi vaikuttaa rahoituskriisistä johtuvaan kysynnän romahtamiseen. Tätä on kuitenkin kaikin keinoin pystyttävä pehmentämään.

Lisätiedot: toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, Rakennusteollisuus RT ry, puh. 040 506 5021, johtaja Risto Pesonen, puh. 050 517 3229


Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. RT-liittoyhteisöön kuuluvat Keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi.

Tämä tiedote on myös Rakennusteollisuus RT ry:n verkkosivuilla osoitteessa: http://www.rakennusteollisuus.fi

Yrityksestä

Rakennusteollisuus RT ry on koko rakennusteollisuuden liittoyhteisö, joka muodostuu Rakennusteollisuus RT ry:stä keskusliittona ja siihen kuuluvista viidesta toimialasta. Viiden toimialan yhteensä yli 2000 jäsenyrityksen palveluksessa on lähes 55 000 henkilöä. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 10 miljardia euroa.

Liitteet & linkit