RAKENNUSALAN TYÖLLISYYTTÄ TUETTAVA SATSAAMALLA PERUSVÄYLÄNPITOON

INFRA ry
LEHDISTÖTIEDOTE 26.11.2008 Vapaa julkaistavaksi klo 15.00

Maa- ja vesirakennus- sekä asfalttialan yrittäjiä ja yrityksiä edustavan Infra ry:n valtuuskunta kokoontui 26.11. Helsingissä ja ilmaisi vakavan huolensa maamme väyläverkoston tilasta.
Väyläverkostoomme sitoutunut korjausvelka on jopa 2,5 miljardia euroa. Tieverkollamme korjaustarpeessa on yli 1 500 kilometriä pääteitä ja noin 1 000 siltaa. Rataverkollamme on liikennerajoituksia noin 600 kilometrin matkalla.
Hallituksen talousarvioesityksessä perustienpitoon ollaan kuitenkin satsaamassa 14 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Perusradanpitoon ollaan satsaamassa 25 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. ”Tilanne on muodostunut kestämättömäksi, mutta nyt olisi oikea hetki sen korjaamiseksi ”, toteaa Infra ry:n hallituksen puheenjohtaja, Lemminkäinen Infra Oy:n toimitusjohtaja Timo Kohtamäki.

Infrainvestoinnit tukevat kilpailukykyä, työllisyyttä ja kotimaista kysyntää

”Suhdannetilanne on tilaajille otollinen ja juuri nyt on oikea aika tehdä tarvittavat päätökset työllisyyttä tukevista infrahankkeista”, vetoaa Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö. Hän muistuttaa, että toimiva infraverkosto on välttämätön myös maamme kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta.
Miljoonan euron sijoitus infran kunnossapitoon työllistää 17 henkilöä välittömästi ja välillisesti (17 htv). Sama sijoitus infran uusinvestointeihin työllistää 15 henkilöä (15 htv). Infraan sijoitetusta eurosta vain 11 senttiä menee ulkomaille.
”Satsaamalla perusväylänpitoon saadaan aikaan välittömiä vaikutuksia. Nyt tehdyt päätökset uusinvestoinneista puolestaan tukevat rakennusalan suhdanteita vuoden 2009 jälkimmäiseltä puoliskolta alkaen” Syrjö jatkaa.
Perustienpidon puolella korjauskohteita on todella runsaasti. Korjauksen tarpeessa on 1 500 kilometriä pääteitä ja noin 1 000 siltaa. Perustienpidon määrärahojen romahtaminen on romahduttanut myös päällystysmäärät, mikä näkyy kaikille tienkäyttäjille. Liikenneturvallisuuden parantaminen edellyttää keskikaideohjelman toteuttamista ja hirviaitojen rakentamista laajassa mitassa sekä kevyen liikenteen väylien rakentamista taajamiin.
Maamme radat on pääosin peruskorjattu 1950- ja 1960-luvuilla. Liikennerajoituksia on 600 kilometrin matkalla. Raideliikenteen kilpailukyky, jota on pidettävä yllä myös liikenteen päästöjen vähentämiseksi, edellyttää ratojen nopeaa peruskorjausta.
Investointihankkeista suunnitteluvalmiudeltaan jo ensi vuonna käynnistettävissä olisi neljä tiehanketta. Kantatien 51 parantaminen välillä Kirkkonummi-Kivenlahti, valtatien 14 järjestelyt Savonlinnan keskustassa, valtatien 5 osuus Päivärinta-Vuorela Kuopiossa sekä valtatien 6 Joensuun kohta. Jos nämä hankkeet tai osa niistä otetaan ensi vuoden talousarvioon, ne eivät vielä ensi vuonna aiheuta valtiolle merkittäviä kuluja, koska hankkeiden kilpailuttaminen vie niin paljon aikaa, että työt saadaan käyntiin vasta vuoden 2009 jälkimmäisellä puoliskolla. ”Edellä esitetyt toimenpiteet olisivat myös omiaan tukemaan pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa, joka hallituksen keväällä eduskunnalle jättämässä liikennepoliittisessa selonteossa hahmoteltiin”, Syrjö muistuttaa.

Käänne rakentamisen suhdannetilanteessa on vapauttanut infra-alan palveluntarjoajien resursseja

Perinteisen maarakentamisen 5,0 miljardin euron kokonaismarkkinan lisäksi infra-alan urakoitsijoiden markkinaan kuuluu talonrakentamisen pohja- ja aluetöitä 1,7 miljardin euron edestä.
Talonrakentamisen pysähtymisellä on aivan olennainen merkitys infra-alan suhdannetilanteeseen. Samalla, kun infra-alan urakoitsijoiden markkina tältä sektorilta sulaa alta, vapautuu viimeisetkin talonrakentamisen alue- ja pohjatöissä kiinni olleet resurssit tilanteeseen, jossa niille ei ole esittää uusia kohteita. Useat suuret urakoitsijat ovatkin jo ilmoittaneet laajoista henkilöstöleikkauksista.

Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus VTT ennakoi infrarakentamisen määrän vähenevän 3 prosenttia vuonna 2009. Tuoreimpien ennusteiden mukaan samaan aikaan talonrakentamisen aloitusmäärät vuodelle 2009 tippuvat 35 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Infran kokonaisvolyymiin tällä on 7,5 prosentin vaikutus ja yhteensä infrarakentajien volyymi tippuu ensi vuonna noin 10 prosenttia.

Infrarakentamisen määrä on kääntynyt laskuun kuluneen syksyn aikana. Tähän ovat vaikuttaneet mm. eräiden suurten hankkeiden valmistuminen. E 18 / Muurla-Lohja, valtatie 2:n perusparannus, Tampereen läntinen ohitustie sekä Vuosaaren satama ovat esimerkkejä hankkeista, jotka ovat jo valmistuneet tai valmistuvat vielä tämän vuoden loppuun mennessä. Ensi vuoden keväällä loppuu Talvivaaran kaivoksen avaamiseen liittyvät mittavat infrarakennustyöt ja syksyllä mm. Hakamäentien rakentamistyöt Helsingissä. Myös eräitä teollisuuden investointeja, joihin sisältyy merkittävästi infraa, on lykätty.

Maa- ja vesirakennusala työllistää 45 000 henkilöä. Alan toiminnan supistuminen ensi vuonna 10 prosentilla vähentää jopa 4 500 työpaikkaa. Myös konekaluston käyttöaste on laskenut. Vuoden 2006 93 prosentista kaluston käyttöaste on laskenut 85 prosenttiin. Kaluston käyttöastetta on laskenut volyymin pienenemisen lisäksi myös uuskonemyynti, joka on kahtena viimeisimpänä vuonna ollut ennätyksellisen vilkasta.

Infrarakentamisen kustannustason nousu rauhoittuu

Raakaöljyn ja metallien maailmanmarkkinahinnoilla on suora vaikutus infrarakentamisen kustannuksiin. Työkoneissa käytettävän polttoaineen, asfaltin sideaineena käytettävän bitumin, kunnallisteknisten järjestelmien edellyttämien muoviputkien- ja kaivojen sekä esimerkiksi sillanrakennustöissä käytettävän betoniteräksen hinnat ovat olleet ennätyksellisen korkealla aina tämän vuoden alkusyksyyn asti. Nyt raakaöljyn ja metallien maailmanmarkkinahinnat ovat lähestulkoon romahtaneet, mikä on aiheuttanut infra-alan kustannusten nousuvauhdin taittumisen.

Vuoden 2007 lokakuusta infra-alan urakoinnin kustannukset nousivat vielä 9,7 prosenttia vuoden 2008 lokakuuhun. Eri työlajien välillä oli suuria eroja. Vähiten kustannukset nousivat pohjarakennustöissä (7,0 %) ja eniten päällystystöissä (17,6 %). Raakaöljyn ja metallien maailmanmarkkinahintojen voimakas lasku näkyy selvemmin infra-alan konepalvelutoimintaa kuvaavassa indeksissä, joka urakoinnin kustannusindeksiä nopeammin reagoi panoshinnoissa (mm. öljypohjaiset tuotteet ja metalli) tapahtuviin muutoksiin. Infra-alan konepalvelutoimintaa kuvaavan indeksin nousuvauhti on taittunut pudoten keskikesän reilusta 12 prosentista nykyiseen 7,1 prosentin tasoon. (lokakuu 2007->lokakuu 2008)

Konepalvelutoiminnan kustannusten kehitys ennakoi myös urakointitoiminnan kustannusten nousun edelleen hidastuvan. Seuraavien kuukausien aikana tulemme näkemään saman kehityksen myös urakointitoiminnan kustannustasoa mittaavan maarakennuskustannusindeksin osalta. Infra-alan kustannusten nousu on taittunut maailmantalouden kasvuvauhdin hidastumisen myötä, vaikka mm. korkeat palkankorotukset sekä rahoituksen epävarmuus muodostavat kustannuspaineita alan toimijoille. Kustannustason nousu tuleekin Infra ry:n näkemyksen mukaan asettumaan lähelle yleistä inflaatiota.

Liitte: lisätietoa graafisena esityksenä

Lisätietoja:
Infra ry:n hallituksen puheenjohtaja Timo Kohtamäki, Lemminkäinen Infra Oy, p. 040 585 3113
Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö, p. 040 560 1803


Infra ry on maa- ja vesirakennus- sekä asfalttialan yrittäjien ja yritysten elinkeinopoliittinen etujärjestö ja alan työnantajaliitto. Infra ry:n jäsenkunnan muodostaa noin 1 600 yrittäjää ja yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 3,7 mrd. € koko inframarkkinan (yksityinen ja julkinen) noin 6,7 mrd. euron volyymistä. Työntekijöitä Infra ry:n jäsenyrityksillä on yhteensä noin 13 000 henkilöä ja konekalustoa yli 9 000 yksikköä. Infra ry on Rakennusteollisuus RT:n ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsen.

Yrityksestä

Rakennusteollisuus RT ry on koko rakennusteollisuuden liittoyhteisö, joka muodostuu Rakennusteollisuus RT ry:stä keskusliittona ja siihen kuuluvista viidesta toimialasta. Viiden toimialan yhteensä yli 2000 jäsenyrityksen palveluksessa on lähes 55 000 henkilöä. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 10 miljardia euroa.

Tilaa

Liitteet & linkit