Remontit käyntiin taloyhtiöiden kevään yhtiökokouksissa - rakennustarkastuksen vaihtelevat tulkinnat eivät saa hidastaa töiden aloitusta

Lehdistötiedote 23.3.2009 vapaa julkaistavaksi

Tänään asuntoministeri Jan Vapaavuoren viidennen, korjausrakentamiseen painottuvan Asuntofoorumin yhteydessä on julkistettu ympäristöministeriön korjausrakentamisen strategian toimeenpanosuunnitelma 2009 -11. On hyvä, että saadaan ohjeet korjausrakentamisen strategian käytäntöön saattamiseksi. Rakennusteollisuus RT on kuitenkin huolissaan siitä, saadaanko rakennusalan elpymisen tiellä olevia esteitä poistettua ajoissa, jotta korjaukset ehtivät käynnistyä. Etenkin taloyhtiöillä on suuri korjausrakentamisen tarve, korjausvelka kasvaa vuosittain arviolta 2 miljardia euroa kun korjauksia lykätään.

Ripeästi remonttinsa aloittavat taloyhtiöt voivat nyt säästää selvää rahaa. Taloyhtiöille on myönnetty helmikuun alun jälkeen aloitettuihin korjaustöihin valtion 10 prosentin suhdanneluontoista korvausavustusta. Avustus koskee kerros- ja rivitaloyhtiöiden rakennusten ja piha-alueiden korjauksia, ainoa rajoitus on että työt pitää aloittaa tämän vuoden puolella. Ne saavat kuitenkin jatkua vielä koko ensi vuoden.

Taloyhtiöillä on nyt muutenkin hyvä tilanne teettää korjauksia, kun uudisrakentamisen hiljenemisen seurauksena sieltä on vapautunut resursseja korjausrakentamisen puolelle. ”Rakennusteollisuus on huolissaan siitä, saavatko taloyhtiöt riittävästi tietoa korjausavustuksesta ja ymmärtävät sitä hyödyntää. Kevään yhtiökokouksissa kannattaa hankkeet laittaa liikkeelle”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

1960 ja 70-luvuilla rakennettuja asuinkerrostalojen korjaustarve on tällä hetkellä suuri, etenkin lvi-laitteiden ja julkisivujen osalta. Korjausrakentaminen tulisi nähdä kokonaisuuden kannalta, rakennuksen laadun, toimivuuden ja energiatehokkuuden parannuksena. Putkiremonttikin tarkoittaa käytännössä kiinteistön kokonaisvaltaista perusparannusta. Jos energiatehokkuuden parantamista ei korosteta käynnistyvissä peruskorjauksissa, menetetään ainutkertainen mahdollisuus vaikuttaa energiatehokkuuteen ja sitä kautta ilmastomuutokseen.

Laajempien korjausten yhteydessä voidaan samalla suorittaa lisä- ja muutostöitä, joissain tapauksissa rakennuksen käyttötarkoitusta halutaan muuttaa. ”Lupakäytäntö ja rakennustarkastajien tulkinnat vaihtelevat nyt kunnittain, ja lupien käsittelyajat voivat olla pitkiä. Nämä pitää saada nopeasti kuntoon, muuten ne estävät rakennusalan elvytyspaketin toteutumisen”, Pipatti toteaa.

Rakennusalan massatyöttömyys vetäisi BKT:n miinukselle

Julkisuudessakin esillä ollut pankkien kiristynyt luottopolitiikka ja marginaalien korostus vaikeuttavat päätöksentekoa asuntoyhtiöissä. Tässä tilanteessa korjausrakentamisen hyytymisellä olisi dramaattinen vaikutus rakennusalan työllisyydelle ja maamme bruttokansantuotteelle.

Valtio on varannut tänä vuonna alkavien korjaustöiden avustuksiin yhteensä 125 miljoonaa euroa. Rakennusala työllistää voimakkaasti, VTT:n mukaan yhden miljoonan euron investoinnilla rakentamisen eri sektoreilla on noin 17 työvuoden työllistävä vaikutus. ”Vipuvaikutuksineen työllistävä vaikutus olisi vuodeksi yli 20 000 henkilöä. Tämä mahdollisuus on nyt nopeasti hyödynnettävä myös korjausrakentamisen sektorilla”, vaatii Pipatti.

Tarmo Pipatti varoittaa myös liikkeellä olevista uusista tekijöistä, joiden ammattitaidosta ei ole takeita. Hänen mukaansa hälytyskellojen pitää soida, kun joku tarjoaa urakkaa muita selvästi halvemmalla.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, Rakennusteollisuus RT ry, puh. 050 506 5021
Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. RT-liittoyhteisöön kuuluvat Keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi.
Tämä tiedote on myös Rakennusteollisuus RT ry:n verkkosivuilla osoitteessa: http://www.rakennusteollisuus.fi

Yrityksestä

Rakennusteollisuus RT ry on koko rakennusteollisuuden liittoyhteisö, joka muodostuu Rakennusteollisuus RT ry:stä keskusliittona ja siihen kuuluvista viidesta toimialasta. Viiden toimialan yhteensä yli 2000 jäsenyrityksen palveluksessa on lähes 55 000 henkilöä. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 10 miljardia euroa.

Tilaa