Kunnat kaipaavat tiiviimpää järjestöyhteistyötä

‚ÄčKuntien kannattaisi RAY:n kyselyn mukaan tiivistää yhteistyötä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa. Usein toimintatavat ja rakenteet yhteistyön tekemiselle kuitenkin puuttuvat. Myös tietämyksessä ja asenteissa olisi korjaamisen varaa.

RAY selvitti kesäkuussa verkkohaastattelulla kuntakentän näkemyksiä kansalaisjärjestöjen roolista terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Kyselyllä haluttiin kartoittaa, mikä kuntien mielestä soveltuu hyvin RAY:n avustuskohteeksi. Toisaalta kysyttiin, mihin järjestöjen tulisi kuntien mielestä toiminnassaan keskittyä.

Kolmas sektori nähtiin kunnissa periaatteessa voimavarana ja yhteistyökumppanina. Järjestöjen todellinen potentiaali on kuitenkin paljolti käyttämättä, eikä kolmannen sektorin asiantuntemusta osata vastaajien mielestä riittävästi hyödyntää.

Suurimmaksi haasteeksi vastaajat kokivat sen, että toimintamalli ja rakenteet kunnan ja järjestöjen väliselle paikallisen tason yhteistyölle puuttuvat. Kun järjestöjä on paljon ja ihmiset vaihtuvat, on vaikeaa pysyä kärryillä siitä, kuka vastaa mistäkin. Ratkaisuksi ongelmaan esitettiin mm.  kansalaisjärjestövastaavan nimeämistä.

Myös tiedonpuute nähtiin ongelmana; järjestöt eivät ole vastaajien mielestä osanneet kertoa toiminnastaan ja toimintansa hyödyistä ja vaikutuksista kuntia puhuttelevalla tavalla. Asenneongelmiakin tunnistettiin, sillä vapaaehtoistoimintaa ja järjestöjen asiantuntemusta ei arvosteta kunnissa riittävästi.

Yhteistyötä tarvitaan

Haasteista huolimatta myös yhteisiä tekemisen paikkoja löydettiin RAY:n kyselyssä paljon. Parhaimmillaan kansalaisjärjestöt nähtiin vertaistuen tarjoajina ja kansalaisten aktivoijia.

Vastaajien mielestä kuntien kannattaisi tiivistää yhteistyötä järjestöjen kanssa esimerkiksi terveyspalvelujen, vanhustenhuollon sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen kohdalla. Myös pitkäaikaistyöttömien tukemisessa ja itsemurhien ehkäisyssä nähtiin yhdessä tekemisen paikkoja.

Järjestöt voivat kuntien mielestä tukea ihmisiä ongelmatilanteissa, lievittää yksinäisyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Erityisesti varhaisella puuttumisella nähdään suuri merkitys kansalaisten hyvinvoinnin edistämisessä.

RAY voisi vastaajien mielestä edistää järjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa sekä tukea kehittämistyötä ja uusien palvelujärjestelmien suunnittelua ja kokeilua. Vastaajat toivoivat RAY:ltä myös panostusta nuoriin sekä hyvinvointiongelmien kuten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn.

Info

  • Kysely lähetettiin kesäkuussa sähköpostitse 474:lle sosiaali- ja terveysalan kunnalliselle vaikuttajalle. Kyselyä mainostettiin myös Facebookissa sekä Kuntalehden verkkosivuilla ja uutiskirjeessä.
  • Vastauksia saatiin kaikkiaan 199 kappaletta.
  • Kyselyn toteutti Fountain Park.
  • Kysely liittyi RAY:n avustusstrategian päivittämiseen.

Lisätietoja

  • Osastopäällikkö Mika Pyykkö, RAY, 0400 841662

Marika Leed, yhteyspäällikkö (09) 4370 2253, 0400 600 8982 marika.leed@ray.fi

Raha-automaattiyhdistys on suomalaisen hyvinvoinnin tukija. RAY:n koko voitto, yli 380 miljoonaa euroa, käytetään sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan sekä sotiemme veteraanien hyväksi. Tämän tekevät mahdolliseksi lähes kaksi miljoonaa suomalaista, joille pelimme tarjoavat jännitystä ja viihdettä. RAY:n yksinoikeus raha-automaatti- ja kasinopeleihin perustuu vastuulliseen toimintaan. RAY - Hyvän tahdon pelejä. www.ray.fi

Yrityksestä

RAY (Raha-automaattiyhdistys) perustettiin vuonna 1938 keräämään rahapelitoiminnalla varoja suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen. RAY:llä on yksinoikeus raha-automaatti- ja kasinopelitoimintaan sekä kasinon pitoon Suomessa. RAY nojaa toiminnassaan neljään arvoon: luotettavuus, asiakaslähtöisyys, toiminnallinen tehokkuus ja ihmisen arvostaminen.

Tilaa